Salainen dokumentti paljastaa, miten yritysjätit sanelevat tekijänoikeussopimuksen sisällön

Tulevan tekijänoikeuksiin liittyvän kansainvälisen kauppasopimuksen, Anti-Counterfeiting Trade Agreement (ACTA), julkisuuteen vuodettu keskeneräinen asiakirja paljastaa, miten mediajätit ja niiden etujärjestöt saisivat lisää valtaa. ACTA:n tarkoitus on yhdenmukaistaa maailmanlaajuisesti tekijänoikeuslainsäädäntöä tarjoamalla valmis runko tekijänoikeuslaiksi. ACTA muun muassa antaisi tekijänoikeusrikkomuksia valvoville enemmän valtaa antamalla niille oikeuden päättää tekijänoikeusrikkomusten hyvitystavasta. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että oikeus päättää korvauksista yritysten ohjeiden mukaan.

ACTA:aa on työstetty salassa vuodesta 2007 lähtien Yhdysvaltain, Euroopan yhteisön (EY), Japanin, Sveitsin, Australian, Korean tasavallan, Uuden Seelannin, Meksikon, Jordanian, Marokon, Singaporen, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Kanadan välillä. Lukuisista yrityksistä huolimatta ulkopuoliset organisaatiot tai yksityiset eivät ole päässeet neuvotteluihin mukaan, mutta muun muassa yhdysvaltalaiset järjestöt kuten elokuva-alan etujärjestö Motion Picture Association of America (MPAA) ja äänitealan etujärjestö Recording Industry Association of America (RIAA) ovat päässeet vaikuttamaan sopimuksen muodostumiseen hyvinkin voimakkaasti lobbaajien kautta.

Skannaus vuodetusta ACTA-sopimuksesta

Nyt Wikileaksin kautta julki tullut dokumentti paljastaa, miten erityisesti tekijänoikeusrikkomusten korvaukset määrittelisi korvauksia vaativa osapuoli haluamallaan tavalla. Samassa dokumentissa korvausten laskutavaksi määritellään myös oletetut tappiot, joita esimerkiksi jokaisesta jaetusta musiikkitiedostosta voisi aiheutua. Tällöin mahdollisissa oikeudenkäynneissä ohitettaisiin todisteiden arviointi ja siirryttäisiin suoraan laskemaan oletettuja tappioita. Jo nyt näin voidaan menetellä, mutta ACTA tekisi tästä normaalin käytännön. ACTA ei pelkästään rajoitu tiedostojen jakeluun liittyviin tekijänoikeusrikkomuksiin, vaan se toimii samalla tavoin myös ohjelmistopatenttien kanssa. Ohjelmistopatentit eivät toistaiseksi ole lainvoimaisia EU:n alueella, mutta Foundation for a Free Information Infrastructure (FFII) on lehdistötiedotteella varoittanut, että Euroopan pantettitoimisto työskentelee tällä hetkellä ohjelmistopatenttien lainvoimaisuuden puolesta.

ACTA ei myöskään rajoitu ainoastaan sähköiseen maailmaan, vaan ottaa kantaa kaikkiin piraattituotteisiin, joiksi voidaan laskea esimerkiksi lääkkeet. Tällöin ACTA vaikuttaisi kirjaimellisesti ihmisten hyvinvointiin erityisesti köyhimmissä maissa, joissa ei ole varaa ostaa kalliita alkuperäislääkkeitä.

Suomessa yksilön sähköisten oikeuksien puolustamiseen perustetun Effi ry:n perustajajäsenen Kai Puolamäen ulkoministeriölle lähettämä kysymys siitä, miksi sopimusneuvotteluita ei käydä WIPO:ssa (YK:n alainen Maailman aineettoman omaisuuden järjestö), sai tyrmistyttävän, mutta odotetun vastauksen: “Mielestämme vapaamuotoisen sopimisen lähestymistapa on joustavin tapa toteuttaa tämä projekti siitä kiinnostuneiden maiden kesken. Me tuemme täysin G8:n, WTO:n ja WIPO:n tekemää tärkeää työtä, joka kaikki liittyy aineettomien oikeuksien valvontaan. Jäsenyys ja prioriteetit näissä organisaatioissa yksinkertaisesti eivät ole kaikkein otollisimpia tällaisessa uraauurtavassa projektissa.” Puolamäki analysoikin kapulakielen ymmärrettäväksi varsin osuvasti: “Jatkuvaa aineettomien oikeuksien laajentamista kritisoidaan yhä laajemmin. Siksi asioita on helpompi valmistella salassa ilman konsensukseen pyrkimistä, ilman kehittyviä maita ja ilman kansalaisjärjestöjä. Esimerkiksi WIPO:ssa olisi mukana sellaisia ilonpilaajia kuin Intia, Effi ja Brasilia. Myös muut kuin perinteiset oikeudenhaltijoiden eturyhmät voisivat saada äänensä kuuluviin, eikä ihan mikä tahansa enää mene läpi.”

Viime kuussa Euroopan parlamentti vaati, että ACTA tulisi julkisesti nähtäville, koska kaikki lakiesitykset tulee käsitellä julkisesti. Dokumentteja ei kuitenkaan voitu julkaista, koska Obaman hallitus määritteli ACTA:n suunnitteluasiakirjojen ja siihen liittyvän materiaalin olevan salaisia kansallisen turvallisuusdirektiivin 12958 mukaan.

ACTA on vain yksi osoitus siitä, miten kansainväliset yritykset vaikuttavat Suomenkin lainsäädäntöön kansainvälisten sopimusten kautta.

Lisätietoja
Leaked ACTA Draft: More Power to the RIAA, TorrentFreak.com, 14.14.2009
Tekijänoikeussopimuksen valmisteluun ei voi vaikuttaa, EFFI.org, 29.08.2008
European Parliament wants more transparency on ACTA, EDRI.org, 25.03.2009

Kirjoittanut: Teemu Välimäki

Tagit: acta, mpaa, obama, riaa, tekijänoikeus

Tämä artikkeli on kirjoitettu 16.04.2009 kello 22:28 kategorioihin Talous. Artikkelia viimeksi muokattu 16.04.2009 kello 22:28. Voit seurata tämän artikkelin kommentointia RSS 2.0 -syötteellä. Voit jättää kommentin, tai tehdä trackbackin sivuiltasi.