Irakin sota ja syyskuun iskut saivat vähemmän mediahuomiota kuin Jacksonin kuolema

“72 tuntia Michael Jacksonin kuoleman jälkeen hänen tarinansa loi kaksi kertaa enemmän nettiuutisia kuin liittoutuneiden armeijan Irakiin meno samassa ajassa”, kertoo Telegraph.[1] Yhdysvaltalainen, sanojen käytön perusteella trendejä ennustava Global Language Monitor, GLM, yritys taas toteaa: “[Jacksonin kuolema] sai enemmän näkyvyyttä kuin Irakin sota, syyskuun 2001 iskut, globaalin talouden romahtaminen, viime vuoden Pekingin olympialaiset, hurrikaani Katriina, Paavi John Paul II:n kuolema tai tsunami.” “Siitä tuli myös yhdeksänneksi isoin juttu painomediassa sitten vuoden 2000 alun”, kertoo GLM.

Alkuperäisessä Infowars.com-artikkelissa Kurt Nimmo kirjoittaa: “On samantekevää, vaikka hallitus on tappanut yli miljoona irakilaista sekä määrittelemättömän määrän afgaaneja ja pakistanilaisia. Michael Jacksonin kuolema on tärkeämpi kuin [Yhdysvaltain] perustuslain ja oikeusasiakirjan [Bill of Rights] hidas kuolema.”[2] Tällä Nimmo viittaa tunnetun kirjailijan Aldous Huxleyn kirjaan Uljas uusi maailma, jossa Huxley kirjoittaa, että tulemme kokemaan “koko yhteiskunnan kattavan kivuttoman keskitysleirin, joten ihmisiltä tosiaan viedään heidän vapautensa, mutta he itse asiassa nauttivat siitä, koska heitä harhautetaan propagandalla, aivopesulla tai lääketieteellisellä aivopesulla kaikista haluista taistella sitä vastaan.”

Edellämainittuihin tuloksiin on kuitenkin syytä todeta, että uutisia lukevilla on harvoin mahdollisuuksia valita, mitä uutisia katsella. Tuloksiin myös vaikuttaa teknologian kehittyminen. Syyskuun iskujen jälkeen erityisesti blogit ja mobiili laajakaista ovat muuttaneet tiedonkulun, jota osaltaan osoittaa lehtien maailmanlaajuinen kysynnän vähentyminen.[3][4]

On myös huolestuttavaa todeta, että suomalaisetkin tietävät enemmän viihteestä kuin oikeasti merkittävistä asioista, kuten esimerkiksi rahan nykyisestä luontimekanismista. Toisaalta tämä ei myöskään yllätä, kun otetaan huomioon, mistä ihmiset informaatiota saavat. Finnpanelin tietojen mukaan suomalaiset katsovat televisiota kolme tuntia päivässä.[5] Huxleyn kirjoituksen mukaan ihmisille luodaan jollain tavalla virtuaalinen maailma, jotta yhteys todellisuuteen häviäisi. Televisio on kätevä ja nopea tiedonlevityskanava, mutta jos sen päätarkoitus ihmisille on tuottaa mielihyvää fiktiivisten sarjojen tai tositv-ohjelmien kautta, kääntyy teknologia tuhoisaksi.[6][7]

Kirjoittanut: Teemu Välimäki

Tagit: ,

Jätä kommentti