Kööpenhaminan salainen sopimus: uudet verotulot pankkiireille
Jaa Facebookissa
George Soros: Afrikka maksamaan CO2-verot lainarahalla
Toisin kuin valtamedia ja maiden johtajat antavat ymmärtää, Kööpenhaminassa parhaillaan käynnissä olevassa ilmastokokouksessa 14.12. tapahtunut Afrikan maiden ulosmarssi ei johtunut pelkästään huolesta Kioton sopimusta kohtaan vaan paljastuneesta Tanskan tekemästä sopimusehdotelmasta. Sopimusehdotelma toteutuessaan ajaisi Afrikan maat kaikkein tiukimmalle CO2-päästöjen rajoituksien suhteen lisäämällä niiden päästörajoituksia ja maksutaakkaa CO2-veron myötä.[1][2] CO2-verotusta ja päästökauppaa tukevalla Bilderberg- ja CFR-jäsenellä George Soroksella on onneksi ratkaisu Afrikan maille: lainan ottaminen yksityisiltä pankeilta Maailman valuuttarahaston, IMF:n, kautta.
Salassa tehty Tanskan ehdotus CO2-veroista vuoti julkisuuteen 8.12. Sopimusehdotuksessa YK:n valtaa ilmastonmuutokseen liittyvän rahaston suhteen siirrettäisiin Maailman pankille ja IMF:lle, joista kummatkin ovat olleet päätekijöitä Afrikan köyhimpien maiden taloudellisen tilanteen huonontamisessa. Esimerkiksi Maailman pankin entinen varapuheenjohtaja, pääekonomisti ja taloustieteen Nobel-palkinnon saaja Joseph Stiglitz on paljastanut, miten korruptio on vaikuttanut kumpaankin organisaatioon, ja miten IMF pakottaa lainaa ottaneita maita nostamaan korkotasojaan jopa 80%:iin. Jo ennestään pahassa taloudellisessa ahdingossa olevat Afrikan maat taistelevat nälänhädän kanssa eivätkä uudet velvoitteet ainakaan helpota tilannetta. Nykyisen Maailman pankin johtajan Robert Zoellickin mukaan yksi syy maailmanlaajuiseen ruokakustannuksien nousuun ja nälänhätään on biopolttoaineet, joita valmistetaan ruuasta.[3]
Sopimuksen merkittävimmät kohdat
- Heikentää YK:n hallintaa ilmastorahastoon siirtämällä valtaa Maailman pankille
- Luo uuden, “kaikkein vahingoittuvimmat” -kategorian kehitysmaista lisäten kitkaa kehitysmaiden välille
- Kehitysmaat pakotetaan entistäkin tiukempiin päästörajoituksiin
- Kehitysmaiden CO2-rajoitus henkilöä kohden olisi isompi, kun taas ns. rikkaiden maiden olisi pienempi
Mikäli George Soroksen suunnitelma toteutuu, tulisivat köyhät maat ottamaan lainaa IMF:ltä, joka puolestaan saisi rahansa rikkaammilta mailta, jotka taas saavat rahansa yksityisiltä pankeilta. IMF:lle maksettavat korot päätyisivät siten lainaa myöntäneiden maiden kautta yksityisille pankkiireille, joille tällaiset sopimukset tarkoittaisivat ikuista tuloa koronmaksujen muodossa. Historiallisesti Maailmanpankin ja IMF:n toimet Afrikan maissa ovat johtaneet kansallisten tuotantojen häviämiseen globaalien suuryritysten tieltä, koska köyhille maille myönnetyt kehitystuet ovat sisältäneet ehtoja kansallisten tuotantojen purkamisesta.[4]
Kööpenhaminan sopimuksen hinta
Kööpenhaminassa on 15.12. luotu uusi ilmastonmuutosrahasto, mutta tätä artikkelia kirjoitettaessa allekirjoittaneella ei vielä ollut selvyyttä rahastoa hallinnoivasta osapuolesta. Helsingin Sanomien artikkelin kommentti rahastosta on kuitenkin vähintäänkin huolestuttava: “Se, mistä uuden rahaston hallinnoima raha tulee ja kuinka paljon mikäkin maa maksaa rahaa rahastoon, on vielä auki.”[5] “EU on jo päättänyt rahoittaa kehitysmaiden ilmastotoimia 2,4 miljardilla eurolla vuosittain 2010-2012. Suomi puolestaan on luvannut osallistua tähän nopeaan rahoitukseen 110 miljoonalla eurolla kolmen vuoden aikana”, Helsingin Sanomat selvittää.[6]
Lataa vuodettu Tanskan sopimusehdotus tästä.
- Kehitysmaiden ulosmarssi kiristi tunnelmia Kööpenhaminassa, HS.fi, 14.12.2009 ↩
- The Real Reason Behind The Copenhagen Walk-Out, Infowars.com, 14.12.2009 ↩
- Third World Under Attack From Genocidal Climate Change Policy, PrisonPlanet.com, 10.12.2009 ↩
- The Creature From Jekyll Island: A Second Look at the Federal Reserve s. 98-99 ↩
- Kööpenhaminassa sopu uudesta rahastosta kehitysmaille, HS.fi, 15.12.2009 ↩
- Presidentti Halonen uskoo, että uusi ilmastosopimus syntyy, HS.fi, 16.12.2009 ↩
