“Kantamme oli tukea sotatoimia siten, että kansainvälisen yhteisön tahto Saddam Husseinin aseistariisumiseen vahvistuisi. Takaraivossani minulla oli tunne, että jos kansainvälistä yhteisöä ei saada toimimaan tässä asiassa, niin kansainvälinen yhteisö huomaisi uskottavuuden yhteistyöhön muilla alueilla olevan vaikeaa, ja että tämä uusi maailmanjärjestys, jota yritämme luoda, olisi vaarassa”, Gordon Brown todisti.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun entinen pääministeri puhui julkisesti uuden maailmanjärjestyksen puolesta. Jo marraskuussa 2008 Brown halusi uuden maailmanjärjestyksen tuolloin vasta alkamassa olevan laman estämiseksi.^[2]
[googlen mainos]
[ Brown toteaa Saddam Husseinin olleen uuden maailmanjärjestyksen tiellä]

Luottoluokitukset vaihtelevat yrityksittäin. Dagong Global Credit Rating’in AAA-luokitus kertoo kohteen olevan hyvin vakavarainen ja varsin maksukykyinen, AA-luokka kertoo kohteen olevan vakavarainen ja epätodennäköinen konkurssiin, AA- -luokka on muutoin sama kuin AA-luokka, mutta luokituksensa pohjassa, A- ja erityisesti A- -luokka kertoo kohteen olevan edelleen maksukykyinen, mutta mahdolliset muutokset esimerkiksi lainojen suhteen voivat aiheuttaa ongelmia.

Suomen valtion velka oli kesäkuussa 69 822 miljoonaa euroa eli noin 13 018 euroa jokaista asukasta kohden.

Lähteet
Chinese rating agency strips Western nations of AAA status, Telegraph.co.uk, 12.7.2010
Valtionvelka, Rahatieto.fi

Henkilöskannereiden käyttöönoton sai uutta vauhtia tammikuun alussa, kun joulukuinen lentokoneessa tapahtunut pommi-isku epäonnistui. Tosin, kuten Infosota on jo useasti uutisoinut, henkilöskannerit eivät olisi voineet estää pommi-iskua.
[googlen mainos]

Yhdysvalloissa liikenneturvallisuudesta vastaava Transportation Security Administration, TSA, on käyttänyt yli 62 miljoonaa euroa noin 500 henkilöskannerin hankintaan. Tällä hetkellä TSA:lla on käytössään 133 henkilöskanneria, mutta vuoden 2011 loppuun mennessä viraston mukaan käytössä pitäisi olla noin 1 000 henkilöskanneria. Yhden henkilöskannerin hinta on noin 100 00 euroa. Suomessa Liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa selvityksiä henkilöskannerin käyttöönotosta. Oikeusasiamiehen mukaan henkilöskannauksen tulee aina olla vapaaehtoista.

Aikaisemmin tässä kuussa uutisoimme, miten Dubai ei ota henkilöskannereita käyttöön vedoten uskonnon kunnioittamiseen ja yksityisyyden suojelemiseen. EU:n komissio otti kesäkuussa kantaa henkilöskannereiden käyttön todeten, että lisätutkimuksia terveysriskeistä tulee tehdä, ja että henkilöskannereita ei tulisi käyttää raskaana olevien, vauvojen, lasten tai vammaisten tarkastamiseen.

Lataa englanninkielinen EU:n komission raportti tästä.

Lähde
Backlash grows vs. full-body scanners, UsaToday.com, 12.7.2010

Premarinin ja Prempron tyyppiset hormonikorvaushoidot olivat hyvinkin suosittuja 1990-luvulla ehkäisemään menopaussin oireita.
Tuotteet olivat Wyethille varsinainen rahasampo kunnes vuonna 2002 julkaistu tutkimus osoitti, että hormonikorvaushoito-tuotteet lisäävät merkittävästi naisten riskiä sairastua rintasyöpään, sydänsairauksiin ja halvaukseen. Vielä myöhemmät tutkimukset viittasivat siihen, että hormonikorvaushoidot lisäävät myös riskiä sairastua dementiaan.

Tutkimuksen julkaisemisen jälkeen hormonikorvaushoito-tuotteiden myynti ja käyttö laski, vastaavasti laskivat myös rintasyöpätapaukset. Sittemmin arviolta yli 10 000 sairastunutta naista on nostanut kanteen Wyethia ja toista lääkejättiä, Pfizeria, vastaan. Yli 8 000 näistä tapauksista on yhdistetty joukkokanteeksi, jonka tuomarina toimii Yhdysvaltain Arkansanin liittovaltion yleinen syyttäjä William Wilson.
[googlen mainos]
Wilson määräsi Wyethin haamukirjoitetut dokumentit “avattaviksi.” Dokumenteista selviää, että Wyeth maksoi usealle eri lääketieteellisen materiaalin tuottamiseen erikoistuneelle firmalle vuosien 1997 ja 2005 välillä ainakin 40 artikkelista. Artikkelit oli naamioitu muistuttamaan lääketieteellisiä artikkeleita vaikka ne olivat hormonikorvaushoito-tuotteiden mainoksia. Firmat huolehtivat siitä, että artikkelit julkaistiin jonkun lääkärin nimellä ja muka-kirjoittamina. Lääkärit saivat nimensä käyttöön antamisesta taloudellista etua.

Artikkeleita ilmestyi 18:ssa eri lääketieteellisessä aikakauslehdessä. Lehdille ei ilmoitettu, että artikkelit olivat lääkeyhtiön kustantamia.

Prempro-tapaus ei ole ensimmäinen haamukirjoitusskandaali Wyethille. Jo aiemmin Wyeth on joutunut maksamaan 21 miljardia dollaria korvauksia, kun tuli ilmi, että dieettilääke fen-phenia markkinoitiin haamukirjoittajien avulla.^[1]

Haamukirjoittajien käyttäminen yleinen käytäntö lääkeyhtiöillä

Lääketieteen laajaa korruptiota hoidetaan suostuttelulla lääketieteellisten julkaisujen kautta, väittivät Dr. Leonard Horowitz ja tutkiva journalisti Sherri Kane tammikuussa 2010. He osoittivat valtavia jääviysongelmia The Lancet´issa, joka on arvostettu lääketieteellinen julkaisu, sekä muissa kustantamo Reed-Elsevierin julkaisuissa.^[2]
Lancet on monikansallisen Reed-Elsevierin julkaiseman 2000 tieteellisen ammattilehden joukossa. Englannissa kotipaikkaansa pitävä Reed-Elsevier myy yli 250 000 artikkelia vuosittain.

Reed-Elsevierin arkisto sisältää 7 miljoonaa julkaisua, joita lääkärit ja tutkijat lukevat. Lääkärit ja tutkijat, joiden luottamus ”tietoihin” on tarpeen heidän tehdessään päätöksiä, jotka koskevat kansanterveyttä ja jotka ”tiedot” vaikuttavat myös poliittiseen päätöksentekoon. Näiden ”tietojen” pseudotieteellisyys, vääristelty data ja sormeillut tutkimukset ovat vaikutukseltaan kauhistuttavat! Tällainen luottamuksen rikkominen, tarvittavien perustietojen sormeilu ja eettisesti epähyväksyttävä käytös sabotoivat sosiaalisen kehityksen ja kansanterveyspolitiikan täysin.

Pelkästään Reed-Elsevierin artikkeleita ladataan vuosittain noin 240 miljoonaa. Yhdellä artikkelilla on hinta 30 dollaria. Reed-Elsevier ansaitsee pelkästään näillä latauksilla vuosittain noin 7 miljardia dollaria.

Myös lääkevalvontaviranomaisten toimintaa rahoittavat lääkeyhtiöt, ns. BigPharma, niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. EMAn (European Medicines Agency, aiemmin EMEA) ja FDA:n (US Food and Drug Administration) puolueettomuus lääkevalvontaviranomaisina joutuukin vähintään outoon valoon.^[3]

“Kuka hyötyy?” kysyy tri Horowitz. Pääasiassa BigPharma. Kartellin toiminta rikoo kansainvälisiä kartellilakeja sekä amerikkalaisia Sherman- ja Clayton-lakeja. Näiden lakien rikkomisesta on säädetty raskaat sakot yhtiöille sekä vankeutta lakia rikkoneille virkamiehille. Siviilikanteita ja rikossyytteitä voi nostaa kuka tahansa vahinkoa kärsinyt sekä valtioiden syyttäjät, ja näin tapahtuukin ympäri Eurooppaa.

Johtava rokotevalmistaja Merck & co. haastettiin oikeuteen sen jälkeen, kun Merck & co. oli maksanut Elsevierille australialaisen Bone and Joint Medicine -lehden julkaisemisesta. Julkaisu vaikutti olevan vertaisarvioitu akateeminen julkaisu, mutta sisälsi vain Merckin tuotteita ylistäviä artikkeleita. Alkuun Merck kiisti, että artikkelit olisivat Merckin palkkaamien haamukirjoittajien kirjoittamia artikkeleita. Yhtiö puolustautui väittämällä artikkeleiden tulleen vertaisarvioiduista muista lääketieteellisistä julkaisuista.

Myöhemmin Elsevier sanoi, että ”sponsoroidut artikkelikokoelmajulkaisut” tehdään ”asiakaslääkeyhtiöiden” puolesta ”näyttämään lääketieteellisltä julkaisuilta”. Yhtiö myönsi huijanneensa lääkäreitä ja potilaita jättämällä pois tarpeelliset tiedot (rahoittajasta ja siitä, että kyseessä on mainosjulkaisu).

Salattuja kytköksiä on myös kahden rokotevalmistajan, Merck/CSL:n ja GlaxoSmithKlinen sekä mediamoguli Rupert Murdochin ja Thomas Glocerin välillä. Thomas Glocer kontrolloi News Corporationia, Associated Pressia ja Reutersia (”uutistoimisto”). James Murdoch, mediamogulin perijä, istuu GlaxoSmithKlinen johtokunnassa, Thomas Glocer puolestaan Merckin johtokunnassa.

Elsevier on ilmoittanut nyt tutkimuksesta jolla pyritää selvittämään kuinka laaja käytäntö haamukirjoittajien käyttäminen on.
Jotkin lehdet ovat alkaneet vaatia kirjoittajilta selvitystä kaikista kytköksistään sekä heidän osuudestaan artikkelin tuottamisessa.
Silti on edelleen lehtiä, jotka eivät näitä tietoja vaadi.

Jotain osviittaa “maan tavan” mittakaavasta saa saksalaisen Institute for Quality and Efficacy in Health Care julkaisemasta artikkelista vertaisarvioidussa Trials-lehdessä. Katsauksen mukaan 900 lääketutkimuksen tulosraporteista 60 % oli ennen julkaisemattomia, tai niitä oli piiloteltu valvontaviranomaisilta (haittavaikutustesteistä saatujen tulosten takia). Peräti 40-60 % tutkituista tulosraporteista sisälsi sormeiltua dataa tai osia datasta oli jätetty pois loppuraportista. Yliopistojen lääkeyhtiöille tekemistä, ja lääkeyhtiöiden sponsoroimista, tutkimuksista tuotteelle epäsuotuisat tutkimukset olivat julkaisematta.

Kaiken kaikkiaan arviolta noin 90 % tehdyistä lääkearvioinneista pimitetään, jos tulokset eivät ole sellaisia, mitä lääkeyhtiöt haluavat.

Tri Joseph S. Ross Mount Sinain opetussairaalasta sanookin “Haamukirjoittaminen on melkein kuin baseball ja steroidit. Et voi tietää kuka käyttää ja kuka ei, et voi tietää mitkä artikkelit ovat saastuneita.”

Sosiaaliset ulottuvuudet, vaikutukset lainsäädäntöön, terveydenhuoltoon ja hankintapäätöksiin -lääkemafian harjoittaman väärän tiedon levittämisen takia- ovat valtavat ja ulottuvuuksiltaan laajakantoiset. Myös kansantaloudellisesti.

Lisätietoja
Glaxo Birth Defect Litigation Reveals Paxil Promoters on Speed Dial, NaturalNews.com, 3.3.2010
FOR IMMEDIATE RELEASE: Verdict In – Paxil “Clear Teratogen”, 15.10.2009

Europarlamentaarikot Michele Rivasi ja Corinne Lepage ovat kritisoineet useimpien Euroopan parlamentin poliittisten puolueiden johtoa siitä, että Euroopan parlamentti on kieltäytynyt tutkimasta sikainfluenssarokotuskampanjaa. Yhteensä 210 eurokansanedustajaa pyysi tutkintaa tavasta, jolla sikainfluenssaa hoidettiin Euroopassa sekä EMAn (aiemmin EMEA, European Medicines Agency) roolista valepandemian käsittelyssä.
[googlen mainos]
EMAn toimintaa rahoittavat mm. lääkeyhtiöt eli ns. BigPharma.^[1] EMAn puolueettomuus lääkevalvontaviranomaisena joutuukin vähintään outoon valoon.

EU:n parlamentin presidenttien kokouksessa 20. toukokuuta 2010 Strasbourgissa kuitenkin päätettiin ettei asiaa tarvitse tutkia.

Corinne Lepage pitää päätöstä käsittämättömänä ja sanoo ettei päätöstä voi hyväksyä.^[2]

“Tämä kieltäytyminen (tutkinnan aloittamisesta) vaikuttaa olevan seurausta kahden pääpuolueen, EP:n ja S&D:n manipuloinneista. Yhteensä 210 eurokansanedustajan vaatimukset on pyyhkäisty sivuun. Me haluamme tietää välittömästi ja viivytyksettä motiivit tähän kieltäytymiseen, jolla estetään (valtuutettuja ja viranomaisia) täyttämästä tehtäväänsä Euroopan institutioiden kontrolloimisessa. Tällainen ylikävely on todellisen demokratian kieltämistä ja halveksuntaa. Se on myös omiaan lisäämään epäilyksiä sen tavan suhteen, jolla pandemiaa hoidettiin. Kun Euroopan parlamentti pyytää lisää läpinäkyvyyttä asioiden hoitoon, on elintärkeää, että se soveltaa samoja sääntöjä ja samaa periaatetta myös itseensä.”

Rokoteostokset siirtyvät THL:lta STM:n saralle, koska THL:n jääviyttä epäillään, kertoo YLE Uutiset.^[3] Valtion osuus THL:n toiminnasta on vain noin miljoona euroa.^[4][5][6]. Suomessa käytettyä sikainfluenssarokote Pandemrixia tilattiin GlaxoSmithKlinelta, joka on paitsi THL:n, myös yksi EMAn toiminnan rahoittajista, Novartiksen ohella. GlaxoSmithKlinen osuus THL:n rokoteosaston rahoituksesta oli jopa 6 269 259,02 euroa.

THL on vastaajana ainakin kolmessa oikeusjutussa, joita selvitellään eri oikeusistuimissa Suomessa.^[7]

Euroopan neuvoston sekä British Medical Journalin (BMJ; arvostettu vertaisarvioitu lääkärilehti) sekä Tutkivan journalismin yksikön (the Bureau of Investigative Journalism) taannoiset raportit tuomitsevat jyrkästi sekä WHO:n että median toiminnan sikainfluenssavalepandemian yhteydessä kehottaen myös kansallisia terveydenhuoltoviranomaisia “siivoamaan oman pöytänsä”. Raportit toteavat yksiselitteisesti “korruption ulottaneen lonkeronsa päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin kaikilla tahoilla ja tasoilla.”

Jostain systä nämä asiat eivät ole ylittäneet uutiskynnystä valtamediassa. Omasta mielestäni, ja ylläolevaa vasten tarkasteltuna Lääkelaitoksen tiedote saikin minut purskahtamaan nauruun.^[8]

Mainonta on liioiteltua
Rokotusinfon mukaan lääkeyhtiö markkinoi THL:n avulla korvatulehdusrokotettaan lehtien palstoilla lauseilla “Osallistumalla tutkimukseen lapsilla on mahdollisuus saada jo nyt pneumokokkirokote” ja Internetissä muun muassa tekstillä “Lapsen korvatulehdusta voi ehkäistä rokotteella”, vaikka THL:n edustajat 7.5.2010 ilmestyneessä Lääkärilehdessä toteavatkin rokotteen olleen tehoton ja lisänneen sairastumisia. “Mainoslauseista ei löydy eikä vanhemmille ole kerrottu suostumusasiakirjassa sitä, mitä lääkeyhtiön toimeksiannosta työskentelevä THL:n rokoteosaston väki kertoi Lääkärilehdessä”, Rokotusinfosta todetaan.

Esimerkiksi paikallislehti Salon seudun sanomat uutisoi THL:n ohjeistamana rokotetestauksesta otsikolla “Pneumokokkirokote suojaa myös rokottamattomia”.^[1] “Lääkärilehdessä esitettyjen tietojen perusteella vähintään yhtä oikea – tai oikeammin yhtä väärä – otsikko paikallislehden jutulle olisi “Pneumokokkirokote lisää sairauksia myös rokottamattomissa”. Kummankin johtopäätöksen tekeminen on vielä ennenaikaista. Juuri tautikehityksen tutkiminen on yksi tutkimuksen keskeinen tarkoitus”, Rokotusinfo toteaa.
[googlen mainos]
Raha tärkeämpi kuin etiikka?
Rokotusinfo ry korostaa, että rokotteeseen liittyvä uutisointi ja mainosmateriaali ei sanallakaan mainitse THL:n Lääkärilehdessäkin mainitsemia negatiivisia seikkoja. “Lääketutkimuksen etiikan perusteella tutkimuksen mahdollisista hyödyistä ja haitoista tulee kertoa koehenkilöille”, Rokotusinfo toteaa. Suostumusasiakirjan kohdassa “TUTKIMUKSEN MAHDOLLISET HAITAT” ei väestötasolla mahdollisesti ilmenevää tautitaakan lisääntymistä mainita. Hyötypuolella “TUTKIMUKSEN MAHDOLLISET HYÖDYT” kuitenkin mainitaan myös muille kuin rokotetuille mahdollisesti tuleva hyöty.

Rokotusinfo arvelee, että tavoiteltua pienemmällä osallistumisella ja rokotetutkimuksen rahoituksella saattaa olla vaikutuksensa tiedotuksen vinoutumiseen. Lääkeyhtiö maksaa palkkiot tutkimuksen tekijöille yleensä niin sanotulla nuppimaksulla, tietyn rahasumman kutakin tutkimukseen otettua koehenkilöä kohti. THL:n edeltäjän KTL:n rokoteosaston budjettirahoitus valtiolta on ollut yleensä reilut miljoona euroa. Tähän verrattuna THL:n pelkästään vuonna 2009 saama n. 6,3 miljoonan euron rahoitus rokoteosaston rokotetutkimukseen on huima summa. Kuitenkin jos tutkimuksen kulurakenne on mitoitettu suuremmalle osallistujamäärälle, voi tavoitellusta jäävä osallistujämäärä johtaa taloudellisiin vaikeuksiin ja paineisiin värväyksessä.

Lisätietoja
Tiedote 8.7.2010: Pneumokokkirokote voi jopa lisätä korvatulehduksia, Rokotusinfo.fi

Suomen Eduskunnan Oikeusasiamiehen mukaan Suomessa testikäytössä ollut henkilöskanneri ei rikkonut yksityisyyttä. Tällä hetkellä Suomessa ei ole henkilöskannereita käytössä. Lue Infosodan tarkempi analyysi henkilöskannereista.

Lähde
Body scanners will not be used at Dubai airports: Reports, IndiaTimes.com, 6.7.2010
No full-body X-ray scan at Dubai airport, Khaleejtimes.com, 6.7.2010

Myös Suomen Liikenne- ja viestintäministeriö on tammikuun lopussa todennut laitteiden kykenevän tallentamaan ja välittämään kuvia.^[2] Mutta kuten Yhdysvalloissakin, Suomessakin viranomaiset sanovat, että kyseiset ominaisuudet on kytketty laitteistotoimittajan toimesta pois päältä, ja ettei laitteita käyttävät turvatarkastajat voi asetuksia muuttaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa myös, miten henkilöskannerit voivat tallentaa ja välittää kuvia

Niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin henkilöskannerin ottamia kuvia katsotaan eristetystä katselutilasta. TSA:n mukaan kuvien välitystekniikka skannerilta katselutilaan on niin hyvä, että sitä on mahdoton murtaa. Suomen viranomaiset eivät ole ottaneet kantaa henkilöskannereiden teknisiin suojauksiin. Henkilöskannereiden yleistyessä nähtäväksi jää kuinka hyvin viranomaisten lupaukset yksityisyyden suojelemisesta toteutuvat.

Lataa TSA:n kirje tästä (PDF-tiedosto).

Suunta on oikea, mutta aivan riittämätön. Suositus olisi pitänyt nostaa 100 mikrogrammaan tai vielä mieluummin olisi pitänyt antaa biologinen suositus: Seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25) tulisi nousta noin 150-160 nanomooliin litrassa (nmol/l). Suomalaisten pitoisuudet (ilman D-vitamiinilisää) ovat yleensä noin 40 nmol/l, ikääntyneillä usein jopa allekin. Myrkyllisyyden raja on kaukana (500 nmol/l), todetaan Yhdysvaltain terveysviraston uudessa raportissa.

Biologinen suositus olisi ollut parempi, sillä D-vitamiinin biologinen hyväksikäyttö on erilaista eri ihmisillä. Sama saanti auringosta, ruoasta tai ravintolisästä nostaa eri henkilöiden S-D-25-pitoisuutta eri tavoin. Esimerkiksi iäkkäiden iho ei tuota D-vitamiinia auringonvalosta yhtä hyvin kuin nuorempien, eikä D-vitamiini imeydy suolesta vereen yhtä hyvin vanhemmiten. Ikääntymiseen liittyvät monet ongelmat vaatisivat suurempaa D-vitamiinin saantia. Erään eurooppalaisen tutkimuksen mukaan vähentäisi EU:ssa terveydenhuollon kustannuksia peräti 187 miljardia euroa vuodessa.

Muissa maissa saantisuositukset vaihtelevat 5-15 mikrogramman (µg) välillä, mutta uudet tutkimukset puoltavat vähintään 50 µg saantia päivässä. Paine suosituksen nostoon on suuri kaikkialla. Monet asiantuntijat esittävät jo 75 µg saantia.

Yhdysvaltain Institute of Medicine (IOM) saattaa nostaa D-vitamiinin turvallisen ylärajan 250 µg:aan päivässä, mikä vastaa nykyistä tieteellistä näkemystä, kirjoittaa Nutraingredients.com.

Lähde
D-vitamiinin saantisuositus tuplattiin, Biovita.fi, 30.3.2010

Frost & Sullivan ilmoittaa, että D-vitamiinin myynti kasvoi Yhdysvalloissa 127 % vuonna 2008 ja 117 % vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Euromonitor kertoo Euroopasta vastaavanlaisia kasvulukuja, ja niiden uskotaan vain suurenevan lähitulevaisuudessa. Mikään ei näytä nyt pysäyttävän D-vitamiinin myynnin lisäystä.

Euromonitorin Ewa Hudson sanoo, että jos EFSA hyväksyy D-vitamiinin terveysväitteet (vaikutuksista immuunijärjestelmään) niin silloin D-vitamiinille avautuu uusi valtaväylä funktionaalisten elintarvikkeiden alueella. D-vitamiinia tultaneen lisäämään nykyistä useampiin elintarvikkeisiin. Suomessahan sitä alettiin vuonna 2003 lisätä maitoon, mutta esim. Valion maito sisältää D-vitamiinia vain yhden mikrogramman (1 µg) lasillista kohti, mikä on kovin vähän nykykäsityksen valossa.

Tanskassa kampanjoidaan D-vitamiinipillereiden ja kapseleiden puolesta. D-vitamiini on nyt suosittu ravintolisä jopa Egyptissä, Turkissa ja Kreikassa, sanoo Euromonitor. Myös latinalaisessa Amerikassa D-vitamiinin käyttö on kasvussa. Vuosina 2005–2010 Brasialiassa, Kolumbiassa ja Meksikossa lanseerattiin yli 300 uutta D-vitamiinivalmistetta, niistä suurin osa vuonna 2009. Euroopassa odotetaan viranomaissuosituksen nousevan 50 mikrogrammaan päivässä, ennakoi Nutraingedients.com.^[1] Silloin D-vitamiinin myynnin odotetaan suorastaan räjahtävän.