Narkolepsian esiintyminen ikäryhmässä 4-15 vuotta on karkeasti kymmenkertaistunut sikainfluenssarokotusten jälkeen vuonna 2010. Vertailukohtana on esiintyvyys vuosina 2006-2009. Diagnoosiviiveen vuoksi vuoden 2009 rokotuksia seuranneet narkolepsiatapaukset näkyvät vasta vuoden 2010 luvuissa.

Rokotteen saaneilla lapsilla ja nuorilla on rokotehaittarekisterissä 38 rokotteen aiheuttamaksi epäiltyä narkolepsiaa. Lukema on joulukuun toisen viikon tilanne.

Aiempaa nuoremmat lapset sairastuivat
Vuonna 2010 rokotehaittarekisteriin on kirjattu 15 tapausta 4-10-vuotiaiden narkolepsiaa. Vuosina 2006-2009 narkolepsiaa esiintyi alle 10-vuotiailla 0 – 1 tapausta vuodessa.

Myös 10-15 -vuotiailla määrä on suunnilleen sama kuin 4-10 -vuotiailla, moninkertainen aiempaan verrattuna. Vuosina 2006-2009 alle 15-vuotiailla narkolepsiaa oli kahdesta viiteen tapausta vuosittain.

Narkolepsia lisääntyi vasta rokotusten jälkeen
Ennen sikainfluenssarokotuksia narkolepsia ei lisääntynyt merkittävästi alle 15-vuotiailla THL:n Hilmo-rekisterissä olevien tietojen mukaan. Tapaukset vaihtelevat kahdesta viiteen vuosina 2006-2009. Keskimäärin tapauksia oli noin kolme vuodessa, vuonna 2009 neljä.

Tietoja narkolepsian esiintymisestä on julkaistu THL:n sivulla.

Lisätietoja
Rokotusinfo ry

Europarlamentaarikot Michele Rivasi ja Corinne Lepage ovat kritisoineet useimpien Euroopan parlamentin poliittisten puolueiden johtoa siitä, että Euroopan parlamentti on kieltäytynyt tutkimasta sikainfluenssarokotuskampanjaa. Yhteensä 210 eurokansanedustajaa pyysi tutkintaa tavasta, jolla sikainfluenssaa hoidettiin Euroopassa sekä EMAn (aiemmin EMEA, European Medicines Agency) roolista valepandemian käsittelyssä.
[googlen mainos]
EMAn toimintaa rahoittavat mm. lääkeyhtiöt eli ns. BigPharma.[# Tutkintapyyntö (PDF-muodossa), ICF.uab.es] EMAn puolueettomuus lääkevalvontaviranomaisena joutuukin vähintään outoon valoon.

EU:n parlamentin presidenttien kokouksessa 20. toukokuuta 2010 Strasbourgissa kuitenkin päätettiin ettei asiaa tarvitse tutkia.

Corinne Lepage pitää päätöstä käsittämättömänä ja sanoo ettei päätöstä voi hyväksyä.[# Commission parlementaire H1N1: Le PPE et les Socialistes européens empêchent toute transparence sur la gestion de la crise H1N1 en Europe, Greens-efa.org, 20.5.2010]

“Tämä kieltäytyminen (tutkinnan aloittamisesta) vaikuttaa olevan seurausta kahden pääpuolueen, EP:n ja S&D:n manipuloinneista. Yhteensä 210 eurokansanedustajan vaatimukset on pyyhkäisty sivuun. Me haluamme tietää välittömästi ja viivytyksettä motiivit tähän kieltäytymiseen, jolla estetään (valtuutettuja ja viranomaisia) täyttämästä tehtäväänsä Euroopan institutioiden kontrolloimisessa. Tällainen ylikävely on todellisen demokratian kieltämistä ja halveksuntaa. Se on myös omiaan lisäämään epäilyksiä sen tavan suhteen, jolla pandemiaa hoidettiin. Kun Euroopan parlamentti pyytää lisää läpinäkyvyyttä asioiden hoitoon, on elintärkeää, että se soveltaa samoja sääntöjä ja samaa periaatetta myös itseensä.”

Rokoteostokset siirtyvät THL:lta STM:n saralle, koska THL:n jääviyttä epäillään, kertoo YLE Uutiset.[# STM kilpailuttaa jatkossa rokotteet – THL saattaa olla jäävi, Yle.fi, 9.7.2010] Valtion osuus THL:n toiminnasta on vain noin miljoona euroa.[# Rokotteiden haittavaikutukset hyötyjä suuremmat, Uusisuomi.fi, 7.7.2010][# BMJ:n raportti suomennettuna H1N1-huijaus ja jälkipuinti; piikitellen ja Uutisia lääketeollisuudesta][# Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: päälaskutusohjelmistomme mukaiset 5 suurinta laskutettua asiakasta 2009, Rokotusinfo.fi, 7.12.2009]. Suomessa käytettyä sikainfluenssarokote Pandemrixia tilattiin GlaxoSmithKlinelta, joka on paitsi THL:n, myös yksi EMAn toiminnan rahoittajista, Novartiksen ohella. GlaxoSmithKlinen osuus THL:n rokoteosaston rahoituksesta oli jopa 6 269 259,02 euroa.

THL on vastaajana ainakin kolmessa oikeusjutussa, joita selvitellään eri oikeusistuimissa Suomessa.[# Rokotusinfo.fi]

Euroopan neuvoston sekä British Medical Journalin (BMJ; arvostettu vertaisarvioitu lääkärilehti) sekä Tutkivan journalismin yksikön (the Bureau of Investigative Journalism) taannoiset raportit tuomitsevat jyrkästi sekä WHO:n että median toiminnan sikainfluenssavalepandemian yhteydessä kehottaen myös kansallisia terveydenhuoltoviranomaisia “siivoamaan oman pöytänsä”. Raportit toteavat yksiselitteisesti “korruption ulottaneen lonkeronsa päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin kaikilla tahoilla ja tasoilla.”

Jostain systä nämä asiat eivät ole ylittäneet uutiskynnystä valtamediassa. Omasta mielestäni, ja ylläolevaa vasten tarkasteltuna Lääkelaitoksen tiedote saikin minut purskahtamaan nauruun.[# KATSE – arvioi lääketiedon luotettavuutta, Laakelaitos.fi]

Euroopan unionin tartuntatautiviraston (ECDC) joulukuun 2009 raportin mukaan kuolleisuus oli ollut teollisuusmaissa useimpien arvioiden mukaan alle 0,02 % sairastuneista. Varhaisten heinäkuun 2010 tietojen mukaan koko maailman letaliteettiluku olisi ollut 0,6 % ja luvun vaihteluväli eri maiden välillä 0,1–5,1 %. Tavallinen influenssa tappaa joka vuosi 250 000–500 000 ja sairastuttaa vakavasti 3–5 miljoonaa ja tartuttaa 5–15 % väestöstä.

Salaliittoteorioita, kuittaa WHO kyselijöille
WHO:n tapa hoidella pandemiaa on johtanut moniin tutkimuksiin: Euroopan neuvosto, Euroopan parlamentti ja myös WHO itse tutkivat lääketeollisuuden vaikutusta WHO:n päätöksiin.

WHO:n sisäisen tutkinnan suorittaa ryhmä, jota johtaa Harvey Fineberg, US Institute of Medicinen johtaja. Raportin odotetaan valmistuvan ensi vuonna. Tutkinnan kohteena ovat mm. WHO:n hätätilakomitean toiminta ja IHR-säännöt (International Health Regulations), joiden nojalla valtiot voivat pakkorokotuttaa kansalaisensa. Suomi on yksi IHR-sopimuksen allekirjoittaneista valtioista.

Kuinka riippumaton WHO:n oma tutkimus on? 13 ryhmän 29 jäsenestä kuuluu IHR-ryhmään ja yksi hätätilakomiteaan.

WHO:n puhemies Gregory Hartin mukaan Margaret Chan, WHO:n pääjohtaja, on ”omistautunut läpinäkyvyydelle.” Kuitenkin WHO on toistuvasti kieltäytynyt antamasta eturistiriitalausuntoja julkisesti tutkittaviksi tai kommentoimasta muita ilmenneitä kytköksiä.
[googlen mainos]
BMJ ja Tutkivan Journalismin yksikkö
Kesäkuun 3. 2010 julkaistiin myös (kirjoittajat Deborah Cohen ja Philip Carter) British Medical Journalin (BMJ) ja tutkivan journalismin yksikön (the Bureau of Investigative Journalism) yhteistyönä laadittu raportti, joka alkaa “Avaintutkijat, jotka neuvoivat WHO:ta influenssapandemiaan varautumisessa ovat tehneet työtä palkkioita vastaan myös lääkeyhtiöille, jotka hyötyivät suoraan tutkijoiden valmistelemasta ohjeistuksesta. Näitä taloudellisia kytköksiä ei koskaan otettu avoimesti esiin WHO:n taholta. WHO on myös ohittanut kaikki kyselyt WHO:n toiminnasta pandemian käsittelyssä ja kuitannut ne salaliittoteorioina.”

Vuosi sitten pandemiajulistuksen jälkeen WHO:lta neuvoja vastaanottaneet hallitukset, yrittävät nyt purkaa rokoteostosopimuksiaan. Miljardien dollarien arvoiset varastot oseltamiviiria (Tamiflu) ja zanamiviiria (Relenza) seisovat tyhjän panttina varastoissa ympäri maailmaa, rokotteista puhumattakaan.

Euroopan neuvostolle tehtyä tutkintaa johtanut brittiläinen parlamentaarikko Paul Flynn toteaakin, että “Päätöksenteko A/H1N1-kriisin ympärillä on vailla kaikkea läpinäkyvyyttä. Jotkin pandemian seuraukset ovat dramaattisia: perusterveydenhuollon sekaantuminen ja laiminlyönti ympäri Eurooppaa, suunnattomien rahasummien haaskaus, pelon lietsonta ihmisissä ja terveysriskien luominen testaamattomien rokotteiden ja lääkkeiden kautta, vain muutamia seurauksia mainitaksemme. Terveysviranomaisten tulee tutkia tarkkaan kaikki seuraamukset jotta yleisön luottamus heidän päätöksiinsä voidaan palauttaa.” (22).

Tämä läpinäkyvyyden puute -yhdessä todistettavasti muutetun pandemiamääritelmän kanssa- sekä WHO:n haluttomuus vastata kysymyksiin ovat syy salaliittoteorioihin (1)(22). WHO:n pandemiamääritelmän sanamuoto oli vuosien ajan ”aiheuttaa valtavan määrän kuolleita ja sairastuneita” mutta toukokuun alussa 2009 WHO poisti tämän kohdan pandemiamääritelmästä (2).

Toinen tekijä salaliittoteorioiden syntyyn on tapa, jolla riskistä kerrottiin. Kukaan ei kiistä kommunikaation vaikeutta epävarmassa tilanteessa. Mutta…

Gerd Gigerenzer, Max Planck-instituutista Saksassa (the Centre for Adaptive Behaviour and Cognition) sanoo: ”Ongelma ei ole niinkään se, että epävarmuudesta tiedottaminen on hankalaa vaan se, että tilanteen epävarmuudesta ei tiedotettu lainkaan. Ei ollut olemassa yhtään tieteellisesti pätevää perustetta WHO:n arviolle kahdesta miljardista sairastuneesta, ja tiesimme hyvin vähän tai emme lainkaan rokotteiden haittavaikutuksista. WHO piti edelleen kiinni arviostaan kahdesta miljardista sairastuneesta vaikka talvikausi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa osoitti, että vain yhdestä kahteen henkilöä tuhannesta sairastui. Sen lisäksi WHO muutti pandemiamääritelmää.”

ESWI
BMJ:n raportin mukaan Euroopan neuvoston kritiikki voidaan jäljittää vuoteen 1999, käännekohtaan ”influenssamaailmassa”. Sen vuoden huhtikuussa WHO -Hong Kongin lintuinfluenssan jälkimainingeissa- alkoi järjestäytyä pelättyä pandemiaa vastaan. Se laati silloin ns. avaindokumentin, Influenza Pandemic Plan: The Role of WHO and Guidelines for National and Regional Planning.

Aivan pienellä em. dokumentissa lukee ”R Snacken, J Wood, L R Haaheim, A P Kendal, G J Ligthart, and D Lavanchy prepared this document for the World Health Organization (WHO), in collaboration with the European Scientific Working Group on Influenza (ESWI).”

Se mitä ei sanota on, että ESWIn toiminnan rahoittaa kokonaisuudessaan Roche ja muut influenssatuotteiden valmistajat.

René Snacken sekä Daniel Lavanchy olleet tavalla tai toisella Rochen tai jonkin muun lääkeyhtiön palkkalistoilla dokumentin kirjoittamisen aikaan (3) (1). WHO:n päätöksentekoon pandemia-asioissa vaikuttaneet Karl Nicholson sekä Abe Osterhaus ovat hekin netonneet lääkeyhtiöiltä erilaisia palkkioita konsultoinneista.

ESWI:llä on WHO:n lisäksi kytköksiä myös Robert Koch -instituuttiin ja European Centre for Disease Prevention and Control´iin, muiden ohella (4).

ESWIn vakuuttelut tieteellisestä riippumattomuudesta ovatkin kyseenalaistettavia sen 100 %:sesti lääketeollisuudelta saaman rahoituksen takia.

Yksi ESWIn toimenkuvaan kuuluvista asioista on poliitikkojen lobbaaminen (5).

ESWIn prepandeemisessa work-shopissa (2009) professori Osterhaus sanoi: ”Voin kertoa että ESWI työskentelee poliitikkoihin vaikuttamisen kanssa intensiivisesti. Meillä on kontakteja MEPpeihin ja kansallisiin poliitikoihin. Jos heitä ei vakuuteta, mitään ei tapahdu.”

Ryhmän suosituksissa vuosille 2006-2010 erityisesti painotetaan että ”hallituksen edustajien tulee rohkaista lääketeollisuutta suunnittelemaan rokotetuotantokapasiteettiaan etukäteen” ja ”rohkaista ja tukea pandeemisten rokotteiden tutkimusta ja kehittelyä” sekä ”kehittää antiviraalien varastoimista”. ESWI lisäsi myös, että ”hallituksen edustajien tulee tietää että influenssarokotteiden ja antiviraalien käyttö on turvallista ja siunauksellista.” ESWI suositti myös verkostoitumista teollisuuden kanssa etuostooikeuksien saamiseksi.

Sillä välin Rochen oma markkinointistrategia painottaa kuinka tärkeää ”on löytää uskottavia kolmansia osapuolia toimimaan puolestapuhujina ja lisäämään tietoisuutta Tamiflun siunauksista.” kertoo BMJ:n raportti.

Food and Drug Administration (FDA), USA
Samaan aikaan kun symposiumeissa kohistiin uusista flunssalääkkeistä, FDA oli vähemmän innoissaan. Zanamiviiri (Relenza) hyväksyttiin USAssa 1999 (9).

Tri Michael Elashoff, FDA:n entinen työntekijä kertoo FDAn alunperin hylänneen zanamiviirin koska se oli tehoton.

Tri Elashoff´in yhteenvedon jälkeen FDA äänesti 13-4 zanamiviria vastaan. Sitä ei pidetty lumelääkettä tai paracetamolia sisältäviä lääkkeitä kummempana teholtaan. Turvallisuusanalyysi osoitti kuitenkin että huolenaiheita sensijaan oli. Siitä huolimatta FDA:n johto päätti olla huomioimatta komitean suositusta jättää lääke hyväksymättä.

Cochrane-ryhmä (the Cochrane Collaboration) on ilmoittanut, että tuotteen tehoa on mahdoton arvioida koska heille ei anneta raakadataa tutkittavaksi (8).

European Medicines Agency (EMA)
Euroopassa EMEA (nyk. EMA) oli yhtä lailla huolestunut oseltamiviirista. Pekka Kurki Suomen Finnish Medicines Agencysta (FIMEA) kertoo: ”Arviomme hyödyistä ja haitoista oli hyvin samankaltainen kuin Cochrane Groupin vuonna 2009. Tamiflulla oli vaikutusta flunssaan, mutta ei mitenkään merkittävää.”

Kaksi mielipiteitään EMEAn lisenssiprosessin aikana tarjonnutta eksperttiä löytyy Rochen markkinointimateriaaleista: Annike Linde ja Rene Snacken. Snacken toimi samaan aikaan myös ESWIssa ja Belgian terveysministeriössä. Hieman myöhemmin hänestä tuli vanhempi asiantuntija the Preparedness and Response Unitiin, European Centre for Disease Prevention and Control´issa. Annike Linde toimii Ruotsin tartuntatauti -instituutissa (Swedish Institute for Infectious Disease).

BMJ:n mukaan EMEAlta, Lindelta tai Snackenilta ei ole saatu vastausta kysymykseen ”Kerroitteko EMEAlle kytköksistänne Rocheen, kun annoitte asiantuntijalausuntonne EMEAlle ko. flunssalääkkeestä?”

Suuntaviivojen kehittelyä
Lokakuussa 2002 WHO kutsui kokoon ryhmän influenssaeksperttejä Geneven päämajaansa. Tarkoituksena oli luoda suuntaviivat rokotteiden ja antiviraalien käytölle pandemian varalta.

Mukana kokouksessa oli Rochen ja Aventis Pasteurin edustajat sekä kolme eksperttiä, jotka olivat antaneet nimensä käyttöön oseltamiviirin markkinoimiseksi (professorit Karl Nicholson, Ab Osterhaus ja Fred Hayden).

Kaksi vuotta myöhemmin WHO julkaisi tuon tapaamisen tuloksena raportin WHO Guidelines on the Use of Vaccines and Antivirals during Influenza Pandemics 2004.

Erityisohjeistuksen antiviraalien käytöstä Considerations for the Use of Antivirals During an Influenza Pandemic oli kirjoittanut Fred Hayden. Professori Hayden sai tuohon aikaan rahaa Rochelta sekä luennoimisesta että konsultoinnista. Samaan aikaan hän sai rahaa myös GlaxoSmithKlinelta.

Professori Haydenin kirjoittama ohjeistus sanoo mm. ”Maiden tulisi varautua antiviraalien saatavuuteen pandemian varalle. Maiden, jotka tukeutuvat pandemian torjunnassa antiviraaleihin, on syytä harkita antiviraalien varastoimista ennakkoon koska nykyisellään saatavuus on rajallinen.”

Edellisenä vuonna Professori Hayden oli eräs kirjoittajista Rochen kustantamassa tutkimuksessa, joka väitti oseltamiviirilla saavutettavan jopa 60% vähennys sairaalapäivissä. Tämä väite olikin eräs merkittävä tekijä oseltamiviirin myynnissä. Cochrane Collaboration ei kyennyt todentamaan väitettä omilla tutkimuksillaan (8).

WHO:n oseltamiviirin suosiminen ei jäänyt Rochelta huomaamatta. ESWIn vuonna 2005 Maltalla pidetyssä konferenssissa oli konferenssin pääohjelmassa mainos ”Antiviraalit ovat pääkeino pandemian torjunnassa ja Roche työskentelee hallitusten vastuullisena kumppanina auttaakseen niiden pandemiasuunnittelua” Sitaatin lähde on WHO Global Influenza Preparedness Plan

Myös kaksi muuta WHO:n vuoden 2004 ohjeistuksen kirjoittajaa on saanut palkkioita lääkeyhtiöiltä, myös ohjeistuksen kirjoittamisen aikaan. Tri Arnold Monto moneltakin lääkeyhtiöltä. WHO:n ohjeistuksessa tätä ei mainita (10) (11) (12) (13) (14) (15).

Professori Karl Nicholson kirjoitti kolmannen osion, Pandemic Influenza. Hän sai rahaa mm. Wyethilta, Chironilta ja Berna Biotechilta. Ohjeistuksessa tätä ei mainita (16) (17).

BMJ:n raportin mukaan ei WHO eikä WHO:n käyttämät ekspertit eivät maininneet sidoksiaan. Ei ole tiedossa, kerrottiinko näistä kytköksistä yksityisesti eri maiden hallituksille.

Tämä tilanne on pahin mahdollinen WHO:lle, sanoo professori Chris Del Mar, joka on Cochrane Review´in kirjoittaja ja expertti joka kuuluu WHO:n SAGE-ryhmään (Strategic Advisory Group of Experts on Immunization). SAGEen kuuluu myös THL:n Juhani Eskola, jonka johtama osasto tekee työtä sikainfluenssapiikki Pandemrixin valmistajalle GlaxoSmithKlinelle. ”Jos osoittautuu että WHO:n ohjeistuksen kirjoittajat jotka suosittivat tiettyjen lääkkeiden käyttöä, saivat samaan aikaan rahaa lääkettä valmistavilta yhtiöiltä, on se tuomittava mitä jyrkimmin.” toteaa Chris Del Mar.

Hätätilakomitea – Emergency Committee
Hätätilakomitean 16 jäsenen henkilöllisyys ei ole tiedossa WHO:n ulkopuolella. Tämä salainen komitea ohjaa WHO:n päätöksiä pandemioiden suhteen – myös siinä, milloin pandemia on ohi. Pandemiajulistus on yhä voimassa, ainakin heinäkuulle 2010.

The BMJ/The Bureau voi vahvistaa että Dr Monto, Dr John Wood ja Dr Masato Tashiro ovat Hätäkomitean jäseniä. (20)

BMJ:sta löytyy myös suomalaisen Rokotusinfo ry:n puheenjohtaja Jyrki Kuoppalan kertomus THL:n ja lääkeyhtiöiden rahoituskytköksistä. THL:n toimintaa rahoittaa Suomen valtio 1 miljoonalla eurolla, sikainfluenssarokote Pandemrixin valmistaja GlaxoSmithKline 6 miljoonalla eurolla. Loput rahoituksesta tulee muille lääkeyhtiöille tehdystä tutkimustyöstä. THL hyödyntää rokotetutkimuksissaan suomalaisia lastenneuvoloita: lapsilla tehdään rokotteilla kliinisiä kokeita.

Suomen THL oikeudessa
THL:sta vaaditaan oikeusteitse luovuttamaan mm. sikainfluenssarokotteen koostumustiedot. THL kieltäytyy liikesalaisuuteen vedoten. Näin ei täyty ehto siitä että rokotteen ottajan tulee olla täysin tietoinen valintansa mahdollisista seurauksista ja ne tietäen hän ottaa rokotteen vapaaehtoisesti (ns. informed consent-pykälä). Jutun käsittely on kesken Turun hallinto-oikeudessa. Asia on ollut oikeudessa jo yli puoli vuotta.

1. Cohen D. Complications: tracking down the data on oseltamivir. BMJ 2009;339:b5387
2. Doshi P. Calibrated response to emerging infections. BMJ 2009;339:b3471.
3. Nicholson KG, Aoki FY, Osterhaus AD, Trottier S, Carewicz O, Mercier CH, et al. Efficacy and safety of oseltamivir in treatment of acute influenza: a randomised controlled trial. Lancet 2000;355:1845-50
4. European Scientific Working Group on Influenza. About ESWI
5. European Scientific Working Group on Influenza. Revised policy plan 2006-2010
6. Holmes Report. Tamiflu launch media campaign
7. Osterhaus A, de Jong J. Prophylactic role
8. Jefferson T, Jones M, Doshi P, Del Mar C. Neuraminidase inhibitors for preventing and treating influenza in healthy adults: systematic review and meta-analysis. BMJ 2009;339:b5106
9. US Food and Drug Administration. FDA approved drugs for influenza.
10. Monto AS, Gravenstein S, Elliott M, Colopy M, Schweinle J. Clinical signs and symptoms predicting influenza infection. Arch Intern Med 2000;160:3243-7
11. Monto AS, Rotthoff J, Teich E, Herlocher ML, Truscon R, Yen HL, et al. Detection and control of influenza outbreaks in well-vaccinated nursing home populations. Clin Infect Dis 2004;39:459-64
12. Herlocher ML, Truscon R, Elias S, Yen HL, Roberts NA, Ohmit SE, et al. Influenza viruses resistant to the antiviral drug oseltamivir: transmission studies in ferrets. J Infect Dis 2004;190:1627-30
13. Monto AS, Pichichero ME, Blanckenberg SJ, Ruuskanen O, Cooper C, Fleming DM, et al. Zanamivir prophylaxis: an effective strategy for the prevention of influenza types A and B within households. J Infect Dis 2002;186:15888
14. Herlocher ML, Truscon R, Fenton R, Klimov A, Elias S, Ohmit SE, et al. Assessment of development of resistance to antivirals in the ferret model of influenza virus infection. J Infect Dis 2003;188:1355-61
15. Fendrick AM, Monto AS, Nightengale B, Sarnes M. The economic burden of non-influenza-related viral respiratory tract infection in the United States. Arch Intern Med 2003;163:487-94
16. Cooper NJ, Sutton AJ, Abrams KR, Wailoo A, Turner D, Nicholson KG. Effectiveness of neuraminidase inhibitors in treatment and prevention of influenza A and B: systematic review and meta-analyses of randomised controlled trials. BMJ 2003;326:1235
17. Nicholson KG, Wood JM, Zambon M. Influenza. Lancet 2003;362:1733-45
18. World Health Organization. Guidelines for WHO guidelines. World Health Organization, 2003.
19. National Academies. Policy and procedures on committee composition and balance and conflicts of interest for committees used in the development of reports
20. Infectious Disease Society of America. Congratulations to the 2009 Society Award Recipients
21. International Federation of Pharmaceutical Manufacturers and Associations Influenza Vaccine Supply International Task Force. WHO influenza virus surveillance system and influenza vaccine production. 2008
22. European Parliamentary Assembly: PROVISIONAL VERSION;The handling of the H1N1 pandemic: more transparency needed;Report of Social Health and Family Affairs Committee, Rapporteur: Mr Paul FLYNN, United Kingdom, SOC

sekä

Council of Europe condemns ”unjustified scare” over swine flu Adrian O’Dowd
BMJ 2010 340: c3033.

Conflicts of interest and pandemic flu Fiona Godlee
BMJ 2010 340: c2947

Neuraminidase inhibitors for preventing and treating influenza in healthy adults: systematic review and meta-analysis Tom Jefferson, Mark Jones, Peter Doshi, and Chris Del Mar
BMJ 2009 339: b5106

Complications: tracking down the data on oseltamivir Deborah Cohen
BMJ 2009 339: b5387

Calibrated response to emerging infections Peter Doshi
BMJ 2009 339: b3471

Effectiveness of neuraminidase inhibitors in treatment and prevention of influenza A and B: systematic review and meta-analyses of randomised controlled trials Nicola J Cooper, Alexander J Sutton, Keith R Abrams, Allan Wailoo, David Turner, and Karl G Nicholson
BMJ 2003 326: 1235

Lähde
Salaliiton makua – H1N1-huijaus, Riika Söyring, 1.7.2010

”Kokemuksen ja historian mukaan ihmiset ja hallitukset eivät ole koskaan oppineet mitään historiasta tai toimineet siitä saatujen periaatteiden mukaan.” G. W. F. Hegel

Olen seurannut avautuvaa H1N1-influenssa”pandemiaa” Meksikossa maaliskuussa 2009 tapahtuneen alkuperäisen infektion alusta alkaen. Tämän tutkimuksen aikana olen yrittänyt käyttää lähteinäni korkealuokkaisia peer-reviewed -lehtiä, CDC:tä (Center for Disease Control) ja hyväksyttyjä virologian käsikirjoja.

Kaikissa tällaisissa tutkimuksissa on yhdistettävä ja korreloitava kokemuksia epidemioista ja pandemioista. Kuten tulette näkemään, paljon aineistoa tulee virallisista lähteistä, kuten the Center for Disease Control and Prevention, the National Institutes of Health, the National Institutes of Allergy and Infectious Diseases ja the New England Journal of Medicine. Näin ollen häiritsijäni eivät voi väittää, että käytän aineistoa, joka ei ole valtavirran piiristä.

Raskaana olevilla naisilla ei ole erityistä sikainfluenssariski
Alussa, jo ennen kuin WHO julisti 6. tason pandemian, tutkijaryhmä hälytti, että tästä saattaisi tosiaan tulla se pelottava, tappava pandemia, jota he ovat odottaneet puoli vuosisataa.

Luonnollisesti rokotevalmistajat tekivät kaikkensa ruokkiakseen tätä pelkoa ja he tekivät hiljaisesti sopimuksia WHO:n kanssa ollakseen niiden yhtiöiden joukossa, jotka valittiin valmistamaan ”pandemia”-rokotetta maailmaa varten. WHO:n valitsemana oleminen takaisi kymmenien miljoonien voitot.

Kun tartunta alkoi levitä Yhdysvaltoihin ja sitten muualle maailmaan, sen erikoislaatuinen luonne tuli ilmeiseksi. Ennen vuotta 1950 syntyneillä näytti olevan korkea-asteinen vastustuskyky tartunnalle ja tauti näyttää olevan hieman enemmän patogeeninen (sairautta-aiheuttava) 25-49 vuotiaiden ikäryhmässä. Varhaisessa vaiheessa viralliset lähteet julistivat, että raskaana olevilla naisilla oli erityinen riski verrattuna kausiflunssaan. Kuten myöhemmin näemme, tämä oli suuri vale.

Ensimmäisten tutkimusten mukaan H1N1 ei ollut vaarallinen tai erittäin tarttuva
Kun pandemia oli julistettu, virologit testasivat tämän viruksen vahvuuden käyttämällä tavanomaista menetelmää eli tartuttamalla viruksia fretteihin. He totesivat, että H1N1-virus ei ollut patogeenisempi kuin tavallinen kausiflunssa, vaikka se tunkeutui hiukan syvemmälle keuhkoihin. Se ei millään tavalla vastannut 1917-1918 H1N1-viruksen patogeenisuutta. Se ei myöskään tartuttanut muita kudoksia, ja erittäin tärkeää oli se, että se ei tartuttanut aivoja.

Seuraavaksi he halusivat testata viruksen kyvyn levitä väestön keskuudessa. Näiden testien tulokset olivat ristiriitaisia, mutta parhaan todistusaineiston mukaan virus ei levinnyt toisiin kovin hyvin. Itse asiassa CDC:n julkaisemattomassa tutkimuksessa todettiin, että kun yksi perheenjäsen sai H1N1-virustartunnan, vain 10 % muista perheenjäsenistä sai tartunnan, siis hyvin alhainen tarttuvuus.
Tämä vahvistui myöhemmin New Yorkin osavaltion tutkimuksessa, jossa vain 6,9 % väestöstä sai viruksen, paljon alle 50 %:n, jonka President’s Council of Advisors on Science and Technology ennusti. On valaisevaa havaita, että 1917-18 sikainfluenssaepidemian aikana maailman tartuntamäärä oli vain 20 %.

He ennustivat myös, että 1,8 miljoonaa ihmistä tarvitsisi sairaalahoitoa ja 300 000 joutuisi teho-osastoille. Edelleen ennustettiin, että sairaalat olisivat täpötäynnä ja että teho-osastoilla ei olisi riittävästi vuoteita sairaille ja kuoleville. Oli uskomatonta, että heidän ennustuksensa mukaan 90 000 ihmistä kuolisi.

Paljon pelon lietsontaa
Tähänkin tyytymättöminä he lietsoivat pelkoa kaupittelemalla ajatusta, että raskaana olevat naiset olivat erityisesti vaarassa, samoin pienet lapset. Meille kerrottiin päivittäin, että nuoria, terveitä ihmisiä kuolisi, ei vain niitä, joilla oli ennestään perussairaus, kuten sydäntauti, diabetes, syöpä ja muita immuniteettia heikentäviä sairauksia. ”Pelon ministeriö” (CDC) teki ylitöitä kaupitellen tuomiota ja synkkyyttä tietoisena siitä, että peloissaan olevat ihmiset eivät tee järkeviä ratkaisuja – mikään ei myy rokotteita kuten pakokauhu.
Nämä samat synkät ennustukset laajenivat Australiaan ja Uuteen Seelantiin, missä alkoi näkyä ilmoitettujen H1N1-tapausten lisääntymistä ja niihin liittyviä sairaaloihin joutumisia syksyn ja talven alkaessa. Äskettäin New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistiin kaksi suurta artikkelia, joissa analysoitiin Amerikan sairaalahoidon kokemuksia ja Australian/Uuden Seelannin teho-osastokokemuksia. Analysoin myöhemmin näitä hyvin kiinnostavia tutkimuksia.

Tieteen tekemien flunssavirustutkimusten ja median uutisoinnin välillä on jyrkkä epäsuhde. Kuten saatte nähdä, kyseessä on hyvin lievä virusinfektio 99,9 %:lle väestöstä.

Australian ja Uuden Seelannin kokemus osoittaa Yhdysvaltojen olevan väärässä
Kuten totesin, eteläisen pallonpuoliskon maat ovat jo eläneet syksyn ja talven eli flunssatartuntojen huippukauden. Epidemiologit ja virologit ovat olleet hämmästyneitä siitä, kuinka lievä tämä flunssapandemia on useimmilla eteläisen pallonpuoliskon alueilla ollut. Siellä on ollut suhteellisen vähän kuolleita ja sairaalaan joutuneita.

The New England Journal of Medicine -lehdessä 8.10.2009 raportoidussa AZIC-tutkimuksessa analysoitiin kaikki Uuden Seelannin ja Australian tehohoito-osastoille otetut potilaat useiden tekijöiden osalta. Tässä ovat heidän tuloksensa.

Teho-osastolle otettujen potilaiden määrä
25 miljoonan ihmisen väestöstä tehohoito-osastolle otettiin 722, joilla oli vahvistettu H1N1-diagnoosi. Yhteensä 856 flunssaviruksen saanutta ihmistä otettiin sairaalaan, mutta 11,3 % oli A-tyypin flunssaa, jolla ei ollut aliluokitusta ja kausi-influenssaa oli 4,3 %.
He analysoivat myös useita sairaalahoidossa olevia ihmisiä, joilla oli viruksen aiheuttama keuhkokuume ja löysivät seuraavaa:
Vuosittain sairaalaan otettujen ihmisten määrä joilla oli viruksen aiheuttama keuhkokuume.

• 57 ihmistä 2005
• 33 ihmistä 2006
• 69 ihmistä 2007
• 69 ihmistä 2008
• 37 ihmistä 2009

Näemme siis, että vuonna 2009 32 ihmistä vähemmän otettiin sairaalaan varsinaisen viruskeuhkokuumeen takia kuin vuonna 2008. CDC ja muut julkisen terveydenhuollon pelonlietsojat mielellään esittävät, että massoittain ihmisiä kuolee flunssaan eli varsinaiseen viruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen, kun todellisuudessa useimmat kuolevat muihin komplikaatioihin, jotka johtuvat perussairaudesta – joko diagnosoidusta tai diagnosoimattomasta.

He totesivat myös, että keskivertoihmisen riski joutua teho-osastolle oli yksi 35 714:sta eli noin kolme tuhannesosaa prosentista (0,00285%), uskomattoman pieni riski. Kun he tarkastelivat varsinaista teho-osastolle joutuneita, he totesivat, että 25-49 -vuotiaat muodostivat suurimman osan teho-osastolle otetuista. Vauvojen (vastasyntyneistä 1 vuoteen) teho-osastolle joutumisprosentti väestöstä oli korkeampi, ja heidän kuolleisuutensa oli korkea.

Valtaosalla lapsista on huono rokotevaste
On mielenkiintoista todeta, että tämän ikäisten rokotevaste on huono joko kausi-influenssa- tai H1N1-rokotteeseen. Eräässä laajimpiin kuuluvassa tutkimuksessa, joka on koskaan tehty, todettiin, että alle 2-vuotiaat lapset eivät saaneet minkäänlaista suojaa kausi-influenssarokotteesta.

Hiljan valmistuneessa uutta H1N1-rokotteen tehoa koskevassa tutkimuksessa, josta the National Institute of Allergy and Infectious Disease raportoi, todettiin, että 75 % alle 35 kuukauden ikäisistä pienistä lapsista ei saanut mitään suojaa H1N1-rokotteesta ja että 65 % 3-9 -vuotiaista lapsista ei saanut mitään suojaa rokotteesta.

Flunssarokote kaksinkertaistaa riskin saada H1N1
On myös tärkeää tarkastella asiaa uuden julkaisemattoman kanadalaisen tutkimuksen valossa. Tutkimukseen osallistui 12 miljoonaa ihmistä. Siinä todettiin, että kausi-influenssarokotteen saaminen kaksinkertaistaa riskin saada H1N1-tartunta. Se tekee tartunnasta myös paljon vakavamman.

Liikalihavilla kuusi kertaa suurempi H1N1-komplikaatioriski
Kuten sanoin, useimmat asiantuntijat ovat samaa mieltä, että H1N1-virus on flunssavirukseksi melko lievä. Valtaosalla ihmisistä (99,99 %) on hyvin lyhyt ja lievä sairaus tämän viruksen aiheuttamana.
Muistakaa, että kun käsittelen numeroita ja riskejä, tämä ei tarkoita, että vähättelen näiden vakavasti sairastuneiden ihmisten vastoinkäymisiä tai kuolemaa. Kuolema on aina traagista.

Tarkastelumme kohteena on tämä. Onko tämän viruksen aiheuttama riski niin merkittävä, että se oikeuttaa hallituksen ja lääkintäyhteisön ryhtymään suhteettomiin toimenpiteisiin? Pitääkö meidän toteuttaa joukkorokotukset rokotteella, joka on todellisuudessa kokeilurokote, huonosti testattu ja hyödyltään kyseenalainen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös teho-osastolle otettujen ihmisten terveysriskiä, mutta valitettavasti siinä ei tarkasteltu kuolleiden perussairauksia. Saamme vihjeen, koska amerikkalaisessa tutkimuksessa todettiin, että yli 65-vuotiaat kuolisivat todennäköisemmin ja että 100 %:lla näistä yksilöistä oli perussairaus ennen tartunnan saamista.

Yksi todellisista yllätyksistä tässä tutkimuksessa ja amerikkalaisessa tutkimuksessa oli, että yksi suurehkoista teho-osastolle joutumisen ja kuoleman riskitekijöistä oli liikalihavuus. Liikalihavat joutuvat teho-osastolle kuusi kertaa useammin kuin normaalipainoiset. Kuten näemme, liikalihavuus näytteli merkittävää roolia myös lapsiin ja raskaana oleviin naisiin kohdistuvassa riskissä. Tämä on seikka, jota media, CDC tai julkisen terveydenhuollon viranomaiset eivät ole koskaan käsitelleet.

Tutkimuksessa todettiin, että 32,7 %:lla teho-osastolle joutuneista oli astma tai muu krooninen keuhkosairaus. Luku on paljon korkeampi kuin väestöllä yleensä. Australian ja Uuden Seelannin tutkimuksessa oli myös suuri määrä alkuperäisväestöpotilaita ja Torres Strait -alueelta olevia. Tiedetään, että aliravitsemus on yleistä molemmissa väestön osissa, mikä merkitsee heikentynyttä immuniteettijärjestelmää.

Liikalihavuus liittyy suureen insuliiniresistenssin ja metabolisen oireyhtymän esiintymistiheyteen. Nämä molemmat lisäisivät vakavaa tartuntariskiä myös viruksiin, jotka ovat lievästi patogeenisia (lieviä viruksia).

H1N1-rokotetta ei valmisteta samalla tavalla kuin tavallinen influenssarokote!!
Olen todella hämmentynyt CDC:n, lääkäreiden ja median vaatimuksesta, että kaikki raskaana olevat naiset pitää rokottaa tällä kokeellisella rokotteella. Media toistaa valmistajan mantraa, että tämä rokote on valmistettu tarkalleen samoin kuin kausi-influenssarokote, kun todellisuudessa näin ei ole. Kyllä, he käyttävät kananmunia, mutta muilta osin se on joudutettu ja on sallittu monia oikoteitä turvallisuuden kustannuksella.

Australiassa ja Uudessa Seelannissa on yhteensä 250 000 raskaana olevaa naista. Vain 66 raskaana olevaa naista otettiin teho-osastolle, yksi potilas 3800:tta raskaana olevaa naista kohden eli riski on 0,03 %. Toisin sanoen, raskaana oleva nainen näissä maissa voi tuntea olonsa mukavaksi tietäessään, että on 99,97 %:n mahdollisuus, että hän ei sairastu riittävästi joutuakseen teho-osastolle.

EI lisääntynyttä riskiä raskaana olevilla naisilla, lihavilla KYLLÄ!!
Miksi siis edes 66 raskaana olevaa naista päätyi teho-osastolle? Kuten amerikkalaisesta tutkimuksesta näemme, merkittävä määrä näistä raskaana olevista naisista oli joko lihavia tai sairaalloisen lihavia ja useimmilla oli perussairauksia. Australian/Uuden Seelannin tutkimus totesi, että yksi suurimmista riskitekijöistä raskaana olevilla naisilla oli todellakin liikalihavuus ja tuo liikalihavuus liittyi suureen perussairauden riskiin.

He totesivat myös, että H!N1-tartunnan aiheuttama kuolema korreloi parhaiten lisääntyneen iän kanssa vastoin median esityksiä. He päättivät tutkimuksen seuraavaan lausuntoon:

• Sairaalassa kuolleiden potilaiden suhteellinen määrä ei ole kausi-influenssaan A kuolleiden potilaiden määrää suurempi.

Todellisuudessa he kertovat, että H1N1-virustartunnan saaneista, jotka olivat kyllin sairaita otettavaksi teho-osastolle, 84,5 % meni kotiin ja 13,3 % kuoli ja että niistä, jotka otettiin sairaalaan kausi-influenssan vuoksi, 72,9 % pääsi pois sairaalasta ja 16,2 % kuoli. Eli kausi-influenssaan kuoli enemmän.

Tuore New England Journal of Medicine -lehden tutkimus Amerikan kokemuksesta
Samassa New England Journal of Medicine -lehden lokakuun 8. päivän numerossa kerrottiin amerikkalaisten kokemuksesta H1N1-viruksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin 24 osavaltiosta kerättyä aineistoa koskien laajaa influenssatartuntaa huhtikuusta kesäkuuhun 2009. Muistakaa, päinvastoin kuin useimmat influenssaepidemiat Yhdysvalloissa, tämä epidemia alkoi varhain ja syyskuun loppuun mennessä se alkoi olla huipussaan ja lokakuun lopulla se alkoi laantua.

Tutkimus käsitti 13217 infektiotapausta, jotka käsittivät 1082 sairaalahoidossa olevaa ihmistä. Tässä ovat heidän havaintonsa:
Perussairaudet
Sairaalahoidossa olevista potilaista:

• 60 %:lla lapsista oli perussairaus
• 80 %:lla aikuisista oli perussairaus

He totesivat myös, että 32 %:lla potilaista oli ainakin 2 sairautta, jotka aiheuttaisivat heille riskin. Meille kerrotaan jatkuvasti, että 25-49 -vuotiailla nuorilla aikuisilla oli suurin riski. Huomatkaa, että 83 %:lla näistä ihmisistä oli perussairaus. Tämä merkitsee, että todellisuudessa 24 osavaltiossa vain 292 ”tervettä” ihmistä 1082:sta oli kyllin sairaita sairaalaan otettavaksi. Tämä on 292 tervettä ihmistä kymmenistä miljoonista ihmisistä, ei suurikaan riski, jollei ole perussairautta.

Perussairaudet riskitekijöinä H1N1-kuolemissa
Kun he tarkastelivat yli 65-vuotiaita ihmisiä eli ihmisiä, jotka todennäköisimmin kuolisivat sairaalassa, 100 %:lla oli perussairaus eli kaikilla. Näin ollen yhteensä 24 osavaltiossa ei ollut yhtään yli 65-vuotiasta ihmistä, joka oli kuollessaan terve.

Entä lapset, pelkoa lietsovan median ja hallituksen laitosten erityskohde? Tässä tutkimuksessa todettiin, että 60 %:lla oli perussairaus ja että 30 % oli joko liikalihavia tai sairaalloisen lihavia.

Aikaisemmassa CDC:n tutkimuksessa esitetään, että 2/3 lapsista, jotka kuolivat, oli neurologisia häiriöitä tai hengityselinsairauksia kuten astmaa. Jos katsomme 60 %:n lukua, se merkitsee, että 84 lapsesta, jotka ilmoitettiin kuolleen 24.10.2009 mennessä, 301 miljoonan ihmisen kansakunnasta kuoli vain 34 (ei 84) terveeksi katsottua lasta. On myös valaisevaa todeta, että CDC:n tilastojen mukaan kausi-influenssa tappoi viime vuonna 116 lasta.

Muistakaa se on 34 niin sanottua tervettä lasta 40 miljoonaa lasta käsittävästä kansakunnasta. Vuonna 2003 CDC ilmoitti, että 90 lasta kuoli kausi-influenssan komplikaatioihin tuona vuonna. On ironista, kuten Neil Z. Miller osoittaa erinomaisessa kirjassaan Vaccine Safety Manuel, kun pienille lapsille annettiin flunssarokote, flunssakuolleisuus lisääntyi 7-kertaiseksi. Ei lainkaan yllättävää, koska rokotteessa oleva elohopea tukahduttaa immuniteetin.

Lasten vuosittaiset influenssakuolemat lisääntyvät influenssarokotteen vuoksi

• 1999 – 29 kuolemaa
• 2000 – 29 kuolemaa
• 2001 – 13 kuolemaa
• 2002 – 12 kuolemaa
• 2003 – 90 kuolemaa (alle 5-vuotiaiden lasten joukkorokotusvuosi)
• 2006 – 78 kuolemaa
• 2007 – 88 kuolemaa
• 2008 – 116 kuolemaa (40,9 % rokotettiin 6-23 kuukauden ikäisenä)

Vanhempien tulisi myös muistaa, että tämä tutkimus – myös Australian/Uuden Seelannin tutkimus – totesi, että lapsuuden liikalihavuus näytteli pääroolia lasten riskissä joutua teho-osastolle tai kuolla. Tämä on jälleen dramaattinen osoitus lasten liikalihavuuden vaarasta ja että kaikkien vanhempien tulisi välttää MSG:tä (monosodium glutamate – natriumglutamaatti, aromivahviste), liiallista sokeria ja liiallisia runsasglykeemisiä hiilihydraatteja lastensa ruokavaliossa. Tämä koskee myös odottavia äitejä.

Jokaisen vanhemman tulisi tietä, että muut rokotteet lisäävät H1N1-riskiä
Yksi tärkeä tekijä, joka on jätetty pois kaikesta rokotekeskustelusta, erityisesti pienille lapsille tarkoitetuista rokotteista, on muiden rokotteiden vaikutus tällä hetkellä leviäviin virustartuntoihin kuten H1N1-virukseen. Tiedetään, että useat rokotteet ovat vahvasti immuniteettia tukahduttavia. Esimerkiksi tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkovirus ovat kaikki immuniteettia tukahduttavia kuten nähdään tuhkarokko-sikotauti-vihurirokotteesta, joka on elävä virusrokote.

Tämä merkitsee, että kun lapsi saa tuhkarokko-sikotauti-vihurirokotteen noin 2-5 viikkoa sen jälkeen, kun heidän immuniteettijärjestelmänsä on tukahtunut, hän altistuu voimakkaasti väestöön levinneille virus- ja bakteeritartunnoille. Hyvin harvoille äideille on koskaan kerrottu tästä, vaikka se on laajasti hyväksytty lääketieteellisessä kirjallisuudessa.

Itse asiassa tiedetään, että Hib-rokote Haemophilus influenzae b:tä (lyh. Hib, pikkulasten aivokalvontulehduksen aiheuttaja) vastaan on immuniteettia tukahduttava rokote ja että rokotetuilla lapsilla on suurempi riski saada Haemophilus influenzae -aivokalvontulehdus vähintään viikon päästä rokotuksesta. Nämä pienet lapset saavat molemmat rokotukset.

CDC:n suosittaman ja useimpien osavaltioiden käyttämän rokotusaikataulun mukaan lapsi saa tulirokko-sikotauti-vihurirokko -rokotuksen ja Hib-rokotuksen vuoden ikäisenä ja molemmat tukahduttavat immuniteettia.

2-4 kuukauden ikäisinä he saavat Hib-rokotuksen. Sen tähden 2-4 kuukauden ikäisenä ja uudestaan vuoden ikäisenä heillä on äärimmäisen suuri riski saada vakavia infektiokomplikaatioita, jotka johtuvat rokotteiden aiheuttamasta immuniteetin tukahtumisesta. Uuden Seelannin/Australian tutkimuksessa todettiin, että suurin kuolleisuus lapsilla oli syntymästä 12 kuukauden ikäiseksi. Tämä on juuri se ikä, jolloin he saavat nämä immuniteettia tuhoavat rokotukset.

Niin sanotut terveet lapset ja vauvat, jotka ovat joutuneet sairaalaan ja kuolleet, voivat todellisuudessa olla immuniteetin tukahduttamisen uhreja. Syynä ovat tavanomaiset lapsuuden rokotteet. Emme ehkä milloinkaan tiedä, koska lääketieteellinen eliitti ei koskaan talleta tällaista aineistoa tai tee välttämättömiä tutkimuksia. Muistakaa myös, että kausi-influenssarokote, jota suositellaan kaikille yli 6 kuukautta täyttäneille lapsille joka vuosi, on myös immuniteettia tukahduttava rokotteessa olevan elohopeaa sisältävän timerosalin takia.

Alle 3-vuotiaat pikkulapset saavat elohopeattomat kausi-influenssarokotukset, mutta kaikki yli 3-vuotiaat lapset saavat elohopeaa sisältävän rokotteen vuosi toisensa jälkeen. (Jokainen kausi-influenssarokote sisältää 25 mcg elohopeaa.)

Jos vanhemmat sallivat rokottaa lapsensa CDC:n suositusten mukaisesti, eli 2 kausi-influenssarokotusta ja 2 sikainfluenssarokotusta sekä pneumokokkirokotuksen, rokotusten yhteismäärä 6-ikävuoteen mennessä on 41. Tämä merkitsee suunnatonta määrää alumiinia ja elohopeaa sekä voimakasta aivojen tulehdusta rokotteen laukaiseman mikroglian aktivoitumisen seurauksena.

Vakava sairastumisriski H1N1-mutanttiviruksesta
Heidän 24 osavaltiota koskeva tutkimuksensa osoitti, että yhteensä 67 potilasta kymmenistä miljoonista ihmisistä joutui teho-osastolle. Eli vain 6 % sairaalaan otetuista ihmisistä oli niin sairaita, että he tarvitsivat tehohoitoa. Näistä 67 potilaasta 19 kuoli (25 %) ja 67 %:lla oli pitkäaikainen perussairaus. Tämä merkitsee, että 24 osavaltiossa kymmenistä miljoonista ihmisistä kuoli vain 6 potilasta, jotka katsottiin terveiksi. Onko tämä oikeutus joukkorokotuskampanjaan?

1082 sairaalapotilaasta 93 % pääsi pois toipuneena ja vain 7 % kuoli eli hyvin alhainen kuolleisuus. Tutkijoiden analyysi näistä tapauksista jakautui kolmeen luokkaan:

• He olivat vanhempia potilaita
• Viruslääkitys aloitettiin 48 tuntia sairauden puhkeamisen jälkeen
• Ei ollut korrelaatiota kausirokotusten kanssa

Viimeinen kohta on erityisen mielenkiintoinen, koska oletettiin, että kausi-influenssarokotteen saaminen olisi tarjonnut jonkinlaisen suojan – se ei tarjonnut mitään suojaa.

He totesivat, että kenellekään, joka kuoli, ei ollut annettu viruslääkitystä (Tamiflu tai Relenza) 48 tunnin sisällä sairastumisesta. 48 tunnin sisällä viruslääkettä saaneet kuolivat harvoin. Relenza on paljon turvallisempi kuin Tamiflu. Tämä oli ainut tekijä, jonka todettiin korreloivan vakavasti sairaiden teho-osastopotilaiden hengissä säilymisen kanssa.

Entä vaara raskaana oleville naisille?
Mediamme aiheuttaa pelontulvan ihmisille kertomalla H1N1-viruksen tuomista vaaroista raskaana oleville naisille. Useimmilla meistä on kuva raskaana olevista naisista terveinä, nuorina ja ilman perustauteja. Tutkimus on sangen paljastava, mutta jättää huomiotta joitakin tärkeitä tekijöitä.

Meille kerrotaan, että raskaan olevat naiset joutuvat 6 x todennäköisemmin sairaalaan kuin muu väestö. Tämä luku perustuu arvioon, että raskaana olevilla naisilla on 7 % suurempi mahdollisuus joutua sairaalaan verrattuna muun väestön 1 %:iin (tämäkin on paljon suurempi luku kuin mitä heidän omat tutkimuksensa osoittavat – itse asiassa se on pieni murto-osa 1 %:sta).

Oklahoman yliopiston terveystieteiden keskuksen sisätautiopin professori tohtori Michael Bronze kirjoittaa emedicine medscape.com -sivustolla, että raskaana olevien naisten riski joutua sairaalaan H1N1-virusinfektiosta on 0,32 100 000:tta raskaana olevaa kohden. Voidaan turvallisesti sanoa, että perustuen Australian/Uuden Seelannin kokemukseen (influenssakauden huippukohtana) ja amerikkalaisten aineistoon heidän flunssakautensa keskivaiheilla, että raskaana olevilla naisilla on noin 99,97 %:n mahdollisuus olla sairastumatta niin pahoin, että tarvitaan sairaalahoitoa.

Teho-osastolle otettujen raskaana olevien naisten kuolleisuus oli 7,7 %, joka on melko alhainen luku infektion saaneilla teho-osastopotilailla. Muistakaa, useimmat sairaalaan joutuneet potilaat tulevat nesteytykseen eivätkä ole niin sairaita itse infektiosta.

Tupakoiminen ja liikalihavuus lisäävät H1N1-riskiä!
Nyt useimmat meistä olettavat, että nämä raskaana olevat naiset ovat täysin terveitä kuten edellä mainittiin, mutta aineisto osoittaa jotakin aivan toista. Tutkijat totesivat, että yli 30 % naisista oli joko liikalihavia tai sairaalloisen lihavia, kuten Australian/Uuden Seelannin tutkimus osoitti. Näistä 60 %:lla oli perussairaus, joka asetti heidät suurempaan vaaraan saada vakavia sekä virus- että bakteeri-infektioita.

On valitettavaa, että heillä ei ollut mitään merkintää tupakoinnista joko äidin tai jonkun muun taloudessa asuvan tupakoinnista. Tiedetään, että tupakointi lisää suuresti riskiä saada vakavia komplikaatioita mistä tahansa flunssaviruksesta. Tämä johtuu useista syistä. Ensiksi, tupakoijat syövät paljon köyhempää ravintoa kuin ei tupakoijat.

Toiseksi, tupakointi tuhoaa keuhkoputkien limaa ja jätteitä poistavat värekarvat, mikä lisää keuhkokuumeen riskiä. Lopuksi, nikotiini on erittäin vahva immuniteetin tukahduttaja. Kaikkien kolmen yhteisvaikutus on riittävä saattamaan kenet tahansa teho-osastolle lievänkin influenssakauden aikana. Samoin kroonisilla tupakoijilla on alhainen magnesiumtaso, joka lisää heidän riskiänsä saada keuhkoputkenkouristus, joka on vastustuskykyinen normaalille lääkehoidolle.

Heiltä jäi myös rekisteröimättä mahdollinen laiton huumeiden käyttö, kuinka moni eli köyhyystasolla ja kuinka moni käytti reseptilääkkeitä, joiden tiedetään nujertavan immuniteettia tai köyhdyttävän immuniteetin toiminnalle olennaisia ravinteita. Lisäksi on muistettava tämän ikäisillä (15-39 vuotta) on ollut lukuisia lapsuuden rokotuksia ja vahvistusrokotuksia.

Tätä ei otettu huomioon ilmeisistä syistä. Näin ollen ratkaiseva tieto, jota me kaikki tarvitsemme tämän ‘pandemian’ arvioimiseksi, on jätetty pois tai salattu meiltä tarkoituksellisesti.

Bakteerikeuhkokuume ja sikainfluenssa
Amerikkalaisessa tutkimuksessa todettiin, että sairaalaan otetuista ihmisistä 40 %:lla todettiin keuhkokuume röntgen-tutkimuksella. Näistä 66 %:lla oli ennestään sairaus, kuten astma, krooninen keuhkoahtaumatauti, immuunosuppressio elinsiirron takia tai syöpä tai neurologinen sairaus.

Meille ei kerrota kuinka monet tupakoivat tai kuinka moni asui tupakoijien kanssa. Nämä ovat jälleen sellaisia seikkoja, jotka aiheuttavat ihmisille suuren riskin saada vakavia reaktioita mihin tahansa infektioon. Tupakoijilla on paljon enemmän bakteerikeuhkokuumetta joka vuosi. CDC arvioi, että tupakoijilla on 200 % lisääntynyt riski saada flunssaviruskomplikaatioita verrattuna ei tupakoijiin.

MMWR-lehden syyskuun 29. päivän numerossa CDC julkaisi keuhkokudosanalyysin 77 hengenvaarallisesta H1N1-tapauksesta. Näistä 29 %:lla oli sekundaari bakteeri-infektio – keuhkokuume. Tämä on tärkeä tutkimus, koska media ja CDC kertovat aikuisille, että heidän on otettava pneumokokkirokotus ja että vanhempien on huolehdittava myös lastens rokotutksesta pneumokokkirokotteella.
Tässä aikuistutkimuksessa todettiin, että vain puolet keuhkokuumeista johtui streptokokkus pneumiae’sta, rokotteessa käytetystä organismista. Puolet tapauksista johtui muista streptokokkus-, stafilokokkus- tai H. influenssasta. Noin 18 %:lla ihmisistä oli useita organismeja, jotka viljeltiin heidän keuhkoistaan.

On tärkeää huomata, että he totesivat, että kaikilla näillä potilailla, joille tehtiin ruumiinavaus, oli aikaisempia, vakavia sairauksia ennen H1N1-varianttitartuntaa ja että kaikkia bakteereja ei tutkittu. Tämä tarkoitta, että nekin, joilla oli strep keuhkokuume, olisivat voineet saada useita tartuntoja, joita vastaan rokote ei olisi tarjonnut suojaa.

Vanhempien pitäisi myös tietää, että valtaosa näillä lapsilla todetuista keuhkokuumetapauksista ei johtunut Strep-keuhkokuumeesta vaan pikemminkin Staf aureuksesta. Taaskaan pneumokokkirokote ei olisi tarjonnut suojaa näille lapsille.

Raskaana olevat naiset, joille on annettu rokotteita, saavat enemmän terveysongelmaisia lapsia
Lääketieteen periaatteena on aina ollut, että raskaana olevia naisia ei saisi rokottaa, paitsi ääritapauksissa, koska riski lapselle on liian suuri. Olemme hiljattain nähneet kaksi esimerkkiä tämän menettelyn loukkaamisesta. Kun HPV-rokote Gardasil tuli ensimmäisen kerran markkinoille, CDC ja valmistaja (Merck Pharmaceutical Company) suosittivat sen antamista raskaana oleville naisille.
Pian tämän vaarallisen käytännön alkamisesta rokotukset määrättiin keskeytettäväksi, koska useat naiset menettivät lapsiaan ja lapsia syntyi epämuodostuneina.

Tiedetään, että naisen immuniteettijärjestelmän stimuloiminen raskauden keski- tai loppuvaiheessa lisää huomattavasti riskiä, että hänen lapsessaan kehittyy autismi lapsuudessa ja skitsofrenia joskus murrosiässä ja sen jälkeen.

Vakuuttava tieteellisen näyttö osoittaa myös, pikkulapsella on lisääntynyt kohtausriski ja myöhemmin aikuisena. Itse asiassa useita neuronien kehitykseen ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia voi esiintyä lapsilla, jotka ovat syntyneet raskauden aikana immunologisesti stimuloituneille naisille.

On totta, että vakavat influenssatartunta tai E. coli -tartunnat raskauden aikana ovat suurin riskitekijä näiden komplikaatioiden synnyssä, mutta naisen riski saada tartunta, kuten olemme nähneet, on pieni murto-osa 1 %:sta, silti raskaana olevia naisia kutsutaan rokotettavaksi ainakin kolmella rokotteella, joista kaksi sisältää elohopeaa. On myös todisteita, että suuri määrä näistä naisista ei saa suojaa rokotteesta.

Edellä siteerattu tohtori Bonze toteaa, että eläinkokeet ovat osoittaneet rokotteiden vahingoittavan syntymättömiä lapsia ja että turvallisuustutkimuksia ihmisillä ei ole tehty. Pittsburgin yliopiston synnytysopin professorin tohtori Laura Hewitsonin tekemässä tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että ihmislapsilla käytetty yksi ainut rokote annettuna vastasyntyneille apinoille, aiheutti merkittäviä epänormaaliuksia aivorungon kehityksessä. Tämä joukkorokotusohjelma H1N1-virusta vastaan on historian suurin kokeilu raskaana olevilla naisilla ja voi johtaa valtavaan onnettomuuteen.

Kuinka moni tapaus on todella sikainfluenssa?
CBS suoritti kolme kuukautta kestävän ansiokkaan tutkimuksen, joka osoittaa, että valtiollinen ”suojelu”virasto, Center for Disease Control and Prevention, on huijannut meitä kaikkia.

Tutkimuksen tarkoituksena oli CDC:ltä saatujen tietojen avulla selvittää, mikä prosentti ”influenssatapauksista” oli todellisuudessa H1N1-viruksen aiheuttama. CDC teki kaikkensa pimittääkseen tämän tiedon. Vasta kun CDC jätti tiedonvapauspyynnön, aineisto lopulta luovutettiin 2 kuukauden odotuksen jälkeen. Nyt tiedämme, miksi he halusivat suojella sitä ja miksi he lopettivat H1N1-virustestaukset heinäkuun lopulla.

Aineisto paljasti, että itse asiassa hyvin harvat sikainfluenssaksi ilmoitetut tapaukset olivat H1N1-viruksen aiheuttamia. CBS tutki kaikkiaan 50 valtion aineiston. Tutkimukset osoittivat, että esimerkiksi Georgian osavaltiossa vain 2 % ilmoitetuista tapauksista oli H1N1 (97 % H1N-negatiivista). Alaskassa vain 1 % ilmoitetuista tapauksista oli H1N1 (97 % influenssanegatiivista ja 5 % kausi-influenssaa) ja Kaliforniassa vain 2 % ilmoitetuista tapauksista oli H1N1, 12 % muita influenssaviruksia ja 86 % H1N1-negatiivisia.

Tuoreessa CDC:n raportissa todettiin, että heidän tutkimuksensa mukaan 12 943 ympäri maata otetusta näytteestä vain 26,3 % osoittautui H1N1-positiivisiksi, mutta että 99,8 % näytteistä oli positiivisia jollekin muulle virustyypille, joista useimmat olivat tavallista kausiflunssaa.

CDC on nyt muuttanut kaiken aineiston raportoinnin influenssan vaikutuksista. He tekivät tämän lopettamalla virustyypityksen ja alatyypityksen ja käärineet takaisin kaikki aikaisempaan aineistoon perustuvat luvut. Uusi tiedonkeruujärjestelmä alkoi 30.8.2009.
Ainut kuviteltavissa oleva syy tällaiseen toimintaan on tämä; aikaisempi aineisto osoitti selvästi, että H1N1-virusvariantti aiheutti useimmilla ihmisillä hyvin lievän sairauden 99,99 %:lla, vähemmän sairaalahoitoa, vähemmän keuhkotautitapauksia ja vähemmän kuolemia kaikissa ryhmissä kuin aikaisempi kausi-influenssa viime vuosina. Tämä oli totta Yhdysvalloissa ja eteläisellä pallonpuoliskolla.

Nyt kun he eivät enää tyypitä virusta, he voivat katsoa kaikkien keuhkotauti-, sairaala- ja kuolemantapausten johtuvan H1N1:stä, vaikka suurin osa tapauksista näyttää olevan pitkästä listasta muita tapauksia. Todellisuudessa he voivat luokitella monet keuhkotautitapaukset aiheutuneeksi H1N1:stä.

Todellisuudessa vähemmän influenssakuolemia tänä vuonna
Täytyy aina muistaa, että CDC on kertonut meille, että 36 000 ihmistä kuolee influenssaan ja influenssaan liittyviin komplikaatioihin joka vuosi. Tähän saakka olemme nähneet (hyväksyen heidän tilastonsa) noin 900 kuolemaa ja 21 829 keuhkokuumetapausta.
Tämä on paljon vähemmän kuin 36 000 tapausta. Ehkä meidän pitäisi todellisuudessa huokaista helpotuksesta, että 35 000 vähemmän ihmisiä on kuollut tänä vuonna influenssaan liittyviin sairauksiin. Tämä merkitään historian kirjoihin aikana, jolloin oli vähiten influenssaan liittyviä kuolemia.

Itse asiassa CDC:n ja WHO:n tietojen mukaan maailmassa on kuollut paljon vähemmän ihmisiä H1N1-virukseen kuin yhteenkään kausi-influenssaan menneisyydessä. Tämä CDC:n antama tilasto keuhkotauti- ja influenssakuolleisuudesta 122 yhdysvaltalaisessa kaupungissa osoittaa, että tähän mennessä influenssakuolleisuus on paljon vuoden 2008 kuolleisuutta pienempi.

Näin ollen on kysyttävä, miksi hallitus ja sen käsikassara, media, valaa tätä pakokauhumielialaa? Miksi taas kerran puhumme pakollisista rokotuksista jokaiselle tämän kansakunnan miehelle, naiselle ja lapselle?

Voin vakuuttaa, että pian kuulemme ilmoituksen, että adjuvantti MF-59 eli ASO3 (squalene) tarvitaan pelastamaan ihmishenkiä.
Jos CBS:n tilasto, joka saatiin väkisin CDC:n arkistoista, on oikea, miksi niin monet ihmiset kuolevat tähän influenssaan? Vastaus on, että yhtään suurempi määrä mistään ikäryhmästä, sukupuolesta tai raskauden vaiheesta ei kuole nyt kuin mitä on kuollut missään aikaisemmassa influenssa-aallossa.

Tilastollisella tempulla he ovat luoneet tämän pandemian ja jatkavat sitä. Tulevaisuutta ei voida ennustaa, mutta tällä hetkellä Yhdysvalloista, Kanadasta, Euroopasta ja eteläiseltä pallonpuoliskolta saatavana olevaan aineistoon perustuen ei ole oikeutusta pelonlietsomiseen median tai hallituksen laitosten toimesta.

Tiedetään, että ihmisaivojen kognitiiviset osat toimivat heikommin kahdessa tilassa – pelko ja viha. Ne, jotka ovat säilyneet hengissä hengenvaarallisista tilanteista tai ne, jotka saavat elatuksensa selviytymällä tällaisista tilanteista, kertovat, että pelon hallinta on tärkein tekijä selviytymisessä. Enemmän ihmisiä on kuollut huonojen valintojen takia ollessaan pelon vallassa kuin mitä on kuollut itse tilanteen seurauksena.

Tulee mieleeni eräs vanhus-parka, joka kuoli useita vuosia sitten odottaessaan flunssarokotetta hyvin pitkässä jonossa paahtavassa helteessä. Näyttää, että hän pyörtyi ja löi päänsä kovaan asfalttiin.

Hän seisoi tuossa jonossa tuntikausia, koska CDC ilmoitti, että tuon vuoden flunssasta tulisi erityisen hengenvaarallinen vanhuksille ja rokotteesta oli pulaa. Selvisi, että tuona vuonna he valitsivat väärän viruksen rokotteen valmistukseen, joten se ei ollut ainoastaan vaarallinen rokote, vaan se ei olisi myöskään antanut hänelle mitään suojaa. Mutta silloin rokotevalmistajat saivat verirahansa.
Mitä tästä rokotteesta tiedetään?

Australialaiset vakuutusyhtiöt eivät vakuuttaneet lääkäreitä, jotka antoivat tätä rokotetta, koska se oli pikaisesti jäljitetty rokote ja siksi kokeellinen. Heidän mielestään komplikaatioiden vaara oli aivan liian suuri riski vakuuttaa lääkärit. Päinvastoin kuin amerikkalaisilla lääkäreillä, heillä ei ollut erityslakia, jonka kongressi hyväksyisi vapauttamaan lääkärit vastuusta, jos rokotteesta syntyisi vakavia komplikaatioita.

On myös erityisen mielenkiintoista todeta, että miljoonia vauvoja rokotettiin B-hepatiittirokotteella, joka ei antanut vauvoille mitään suojaa. Myöhemmin tiedettiin, että rokote liittyy 310 % lisääntyneeseen riskiin saada MS-tauti. On pakko kysyä, mitä muuta he eivät tiedä tästä rokotteesta?

Tulee ilmi paljon
Vuosia sen jälkeen, kun hepatiitti B-rokote lisättiin rokotesuositukseen, se liitettiin pelottavaan häiriöön nimeltä macrophagic myofascitis, joka lapsilla liittyy dementian kaltaiseen sairauteen.

Sitten on Gardasil-rokote. Miljoonia nuoria tyttöjä rokotettiin ja useita kuukausia raskaana olleet naiset alkoivat menettää vauvojaan, vauvoja syntyi epämuodostuneina. Useat näistä nuorista tytöistä kuolivat ja kasvavalla joukolla on ollut vakavia rokotereaktioita. Jälleen meidän on kysyttävä – mitä muuta he eivät tiedä tästä rokotteesta?

Rokoteturvallisuustestaus kestää vain viikon ajan
Nyt meille kerrotaan, että tämä uusi pikaisesti jäljitetty, huonosti testattu rokote on hyvin turvallinen ja tehokas. Tämän rokotteen testaustulokset julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä. On valaisevaa tietää, että turvallisuus- ja komplikaatiotestit kestivät vain 7 päivää, mikä on uskomattoman lyhyt seuranta-aika. Gullian Barre -halvaus voi tapahtua kuukausia rokotuksen jälkeen, samoin kohtaukset, käyttäytymisongelmat ja hermoston kehitysongelmat lapsilla.

On mielenkiintoista huomata, että sikainfluenssarokotteen turvallisuustutkimuksen tekijät olivat kaikki rokotevalmistajan työntekijöitä. Kahdeksalla oli osake-etuja yhtiössä. Tämän myöntäminen on osa New England Journal of Medicine -lehden paljastuspolitiikkaa.
On tärkeää pitää aina mielessä kuullessanne, että tämä rokote on turvallinen ja tuotettu aivan samoin kuin kausi-influessarokote. Mitä muuta he eivät tiedä tästä rokotteesta, minkä he löytävät kuukausia, vuosia tai jopa vuosikymmeniä myöhemmin. Kun rokote on annettu ja saatte komplikaation, vähän voidaan tehdä sen aiheuttaman elinikäisen rappeuttavan sairauden hoitamiseksi. Olette vain surullinen tarina 60 minuuttia -ohjelmassa.

Dr. Russell Blaylock:
Tohtori Baylock on virallistettu neurokirurgi, kirjailija ja luennoitsija. Viimeiset 25 vuotta hän on harjoittanut neurokirurgiaa ravintoneuvonnan lisäksi. Hän jäi hiljattain eläkkeelle molemmista viroista antautuakseen täysaikaisesti ravintotutkimuksille.
Tohtori Baylock on kirjoittanut ja kuvittanut kolme kirjaa. Ensimmäinen kirja käsitteli excitotoksiineja, Excitotoxins: The Taste That Kills ja kuinka ne liittyvät hermostosairauksiin.

Hänen toinen kirjansa Health and Nutrition Secrets That Can Save Your Life käsittelee kaikkien sairauksien yleistä perustaa, ravitsemussuojaa vanhenemissairauksia vastaan, suojautumista raskasmetallimyrkytyksiä vastaan, fluorikeskustelua, tuholais- ja kasvinsuojelumyrkkyjä, rokotuskiistaa, sydänkohtauksilta ja aivohalvauksilta suojautumista.

Hänen kolmas kirjansa Natural Strategies for Cancer Patients julkaistiin huhtikuussa 2003. Se käsittelee keinoja syövän voittamiseen, konventionaalisten hoitojen tehon parantamista ja näihin hoitoihin liittyvien komplikaatioiden ehkäisemistä.

Lisäksi hän on kirjoittanut ja kuvittanut kolme lukua lääketieteellisiin oppikirjoihin, kirjoittanut kirjasen ravintosuojauksesta biologista terrorismia vastaan sekä kirjoittanut ja kuvittanut kirjasen MS:stä. Hän on kirjoittanut yli 30 tieteellistä artikkelia useista aiheista peer-reviewed -aikakauslehtiin.

Ensimmäisen kirjan julkaisemisen jälkeen hän ollut vieraana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä radio-ohjelmissa.

Viitteet
1. CDC, Novel influenza A (H1N1) virus infections in three pregnant women — United States, April — May, 2009. MMWR Morb Mortal Wkly Rep May 15, 2009; 58: (18): 497-500.
2. Maines TR et al. Transmission and pathogenesis of swine-origin 2009 A(H1N1) influenza viruses in ferrets and mice. Science 2009;325: 484-487.
3. CDC report: http://www.cdc.gov/h1n1flu/surveillance.htm.
4. Strauss JH, Strauss EG, Viruses and Human Disease. Academic Press, San Diego, 2002, p153.
5. Jain S, et al. Hospitalized patients with 2009 H1N1 influenza in the United States, April-June 2009. NEJM 2009;361 Oct 8, 2009 (10.1056/NEJM oa0906695).
6. The ANZIC influenza investigators. Critical care services and 2009 H1N1 influenza in Australia and New Zealand. NEJM, 2009; 361: Oct 8, 2009 (10.56/NEJMoa0908481).
7. The Cochrane Collaboration: Cochrane Database of Systematic Reviews, 2006 (1). Article number CD004879. In this review that analyzed 51 studies involving more than 260,000 children and found that below age 2 years, the seasonal flu vaccine offered no protection and those older than 2 years, only 33 to 36% had protective antibody response. (See Neil Z. Miller. The Vaccine Safety Manuel for more information).
8. NIH News: http://www3.niaid.nih.gov/news/newsreleases/2009/H1N1pedvax.htm.
9. CDC: 2009-2010 Influenza Season Week 41 ending October 17, 2009. http://www.cdc.gov/flu/weekly/
10. Neil Z. Miller. The Vaccine Safety Manual. New Atlantan Press, Santa Fe, 2008, p97. This material also comes from the CDC.
11. MMWR. Influenza Vaccination Coverage Among Children and Adults — -United States, 2008 — 09 Influenza Season. Oct 9, 2009/58 (39); 1091-1095.
12. Nanan R, et al. Measles virus infection causes transient depletion of activated T cells from peripheral 13. Schneider-Schaulies J et al. Receptor interactions, tropism, and mechanisms involved in morbillivirus induced immunomodulation. Advances Virus Research 2008; 71: 173-205.
14. Mawas F et al. Suppression and modulation of cellular and humoral immune responses to Heaemophilus influenzae type B (HiB) conjugate vaccine in hib-diptheria-tetanus toxoids-acellular pertussis combination vaccines: a study in a rat model. J Infectious Diseases 2005; 191: 58-64.
15. Pollard KM, et al. Effects of mercury on the immune system. Metals and Ions in Biological Systems 1997; 34: 421-440.
16. Blaylock RL and Strunecka A. Immune-glutamatergic dysfunction as a central mechanism of the autism spectrum disorders. Current Medicinal Chemistry 2009; 16: 157-170.
17. Bronze MS. H1N1 Influenza (Swine Flu). http://emedicine.medscape.com/article/1673658-print.
18. Robbins CS et al. Cigarette smoking impacts immune inflammatory responses to influenza in mice. American J Respiratory Critical Care Medicine 2006; 174; 1342-1351.
19. Robbins CS et al. Cigarette smoke decreases pulmonary dendritic cells and impacts antiviral immune responsiveness. American J Respiratory Cellular Molecular Biology 2004;30: 201-211.
20. Arcavi L et al. Cigarette smoking and infection. Archives of Internal Medicine 2004; 164: 2206-2216.
21. Nouri-Shirazi M and Guinet E. Evidence for the immunosuppressive role of nicotine on human dendritic cell functions. Immunology
22. Unkiewicz-Winiarcyk A et al. Calcium, magnesium, iron, zinc and copper concentration in the hair of tobacco smokers. Biology Trace Element Research 2009; 128: 152-160.
23. Bloch H et al. Intravenous magnesium sulfate as an adjunct in the treatment of acute asthma. Chest 1995; 107: 1576-1581.
24. Bhatt SP et al. Serum magnesium is an independent predictor of frequent readmissions due to acute exacerbation of chronic obstructive pulmonary disease. Respiratory Medicine 2008; 102: 999-1003.
25. MMWR (CDC): September 29, issue
26. FDA http://www.fda.gov/downloads/BiologicsBloodVaccines/Vaccines/ApprovedProducts/UCM111285.pdf.
27. Smith SEP et al. Maternal immune activation alters fetal brain development through interleukin-6. Journal of Neuroscience 2007; 27: 10695-10702.
28. Galic MA et al. Postnatal inflammation increases seizure susceptibility in adults rats. Journal of Neuroscience 2008; 28: 6904-6913.
29. Buka SL et al. Maternal cytokine levels during pregnancy and adult psychosis. Brain Behavior and Immunity 2001; 15: 411-420.
30. Ozawa K et al. Immune activation during pregnancy in mice leads to dopaminergic hyperfunction and cognitive impairment in the offspring: a neurodevelopmental animal model of schizophrenia. Biological Psychiatry 2006; 59: 546-554.
31. Meyer U et al. Immunological stress at the maternal-foetal interface: a link between neurodevelopment and adult psychopathology. Brain Behavior and Immunology 2006;; 20: 378-388.
32. Blaylock RL. The danger of excessive vaccination during brain development: the case for a link to autism spectrum disorders (ASD). Medical Veritas 2008; 5: 1727-1741.
33. Hewitson L et al. Delayed acquisition of neonatal reflexes in newborn primates receiving a thimerosal-containing hepatitis B vaccine: Influence of gestational age and birth weight. Neurotoxicology 2009; (epub ahead of print)
34. Attkisson S. Swine Flu Cases Overestimated? CBS news exclusive: Study of state results finds H1N1 not as prevalent as feared. Oct, 21, 2009. CBS News: htpp://cbsnews.com/stories/2009/10/21/cbsnews_investigat..
35. CDC: 2009-2010 Influenza Season Week 41 ending October 17, 2009. http://www.cdc.gov/flu/weekly/
36. Hernan MA et al. Recombinant hepatitis B vaccine and the risk of multiple sclerosis: a prospective study. Neurology 2004; 63: 838-842.
37. Gherardi RK et al. Macrophagic myofascitis lesions assess long-term persistence of vaccine-derived aluminum hydroxide in muscle. Brain 2001; 124: 1821-1831.
38. Couette M et al. Long-term persistence of vaccine-derived aluminum hydroxide is associated with chronic cognitive dysfunction. J Inorg Biochemistry 2009; 103; 1571-1578.
39. Greenberg ME at al. Response after one dose of a monovalent influenza A (H1N1) vaccine-preliminary report. NEJM 2009:361: article number 10.1056/NEJMoa0907413.

Tohtori Mercolan kommentit:
Ensiksi haluan kiittää tohtori Blaylockia hänen erinomaisesta sikainfluenssa”pandemian” arvostelustaan. Haluan myös osoittaa kiitokseni kaikille lääkäreille ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka yhä kasvavin joukoin esittävät haasteita nykyisten rokotusohjelmiemme olettamuksille ja kyseenalaistavat joukkorokotusten järkevyyttä ja turvallisuutta niin lievää virusta vastaan kuin H1N1 testaamattomilla ja todistamattomilla rokotteilla.

Vaaditaan rohkeutta ilmaista tämä huolestuneisuus ja arvostan niitä terveyden alalla toimivia, jotka ovat kyllin rohkeita tekemään niin suojellakseen potilaittensa terveyttä.

28.10.2009 Medscape’ssa julkaistu artikkeli on esimerkki vastakkaisista näkökannoista, joita selvästi on olemassa lääkäriyhteisössä. Rokotekysymys ei ole niin selvä kuin monet mielellään uskovat ja ne, jotka kyseenalaistavat nykyisen toiminnan turvallisuuden, eivät ole reuna-alueen höperöitä, puoskareita tai jonkinlaisia fanaatikkoja.

Monet ovat hyvin koulutettuja terveyden ammattilaisia, jotka haluavat ajatella itse ja tutkia muutakin kuin lääkärikoulutuksessa opetettuja dogmeja ja sitä, mitä lääke-edustajat ovat heille kertoneet.

Artikkelissaan Physicians are Talking About: Is It Worth Getting the H1N1 Vaccine? Nancy Terry kirjoittaa: ”…Kuitenkin toiset lääkärit vastustavat yhtä lujasti H1N1-rokotuksen ottamista.

”En halua olla laboratoriorotta”, sanoo sairaalalääkäri. ”Missään tapauksessa minä tai perheeni ei ota rokotusta. Ei missään tapauksessa!” sanoo toinen sairaalalääkäri.

”Ehdoton ei molemmille rokotteille”, sanoo perhelääkäri. ”Yhdyn tohtori Mercolan käsitykseen sikainfluenssasta koskien tätä ja aikaisempaa rokotusrondia. Tähän mennessä lukemani perusteella uskon, että rokotukset aiheuttavat keholle enemmän vahinkoa kuin hyvää.”

”Muistan viimeisen rokotteen, joka saatettiin kiireellä tuotantoon. Ihmisiä kuoli ja jotkut saivat halvauksen,” sanoo toinen perhelääkäri. ”Otan mieluummin riskin.”

Useat lääkärit ihmettelevät jo influenssan saaneiden väestönosien rokotusten mielekkyyttä.

Ensiapuklinikan lääkäri, joka otti vastaan H1N1-potilaita koko syyskuun, sanoo, ”Jos tämä epidemologia kuvastaa eteläisen pallonpuoliskon flunssakautta, siihen mennessä kun H1N1-rokotetta on saatavana, tämä virus on todennäköisesti lakannut leviämästä yhteisössäni.”…

”Tämä ei ole isoäitisi kausiflunssavirus,” sanoo lastenlääkäri. ”Se on nelinkertaisesti reassortant sika-/lintuhybridi, jota ei ole koskaan ennen nähty, merkittävästi erilainen kuin edeltäjänsä, joskin suhteellisen säyseä.” Tästä syystä hän ehdottaa, että varovaisuus on aiheellista tartunnan ja rokotteen suhteen. Hän lisää, ”Voidaan kuvitella, että tämä rokote voi aiheuttaa sivuvaikutuksia, joita ei ole nähty kausirokotteissa, vaikka se on tähän saakka näyttänyt turvalliselta testeissä.”

Perhelääkäri on samaa mieltä: ”Mikä tahansa viime hetkellä valmistettu rokote ja vain muutaman valmistajan tekemänä valtavilla hallitusten tekemillä sopimuksilla ei voi auttaa meitä vaan sillä on suurempi haittavaikutusten riski.”

…Perhelääkäri kommentoi, ”En ole varma voinko perustellusti suositella tätä rokotetta kaikille lapsille, ennen kuin turvallisuus on paremmin varmistettu, kun tähänastiset tapaukset yleensä näyttävät olevan lieviä.”

Kuten näette, en ole ainut lääkäri, joka suhtautuu vakavia varauksin. Toivottavasti voimme yhdessä saada muutoksen aikaan ja pelastaa lukemattomia ihmisiä tarpeettomalta vahingolta.

Te voitte vaikuttaa
Useimmat mielipidetiedustelut osoittavat, että me voimme vaikuttaa, koska enemmän ihmisiä perehtyy influenssaan ja influenssarokotteisiin, erityisesti H1N1-sikaflunssavirukseen. Tuoreet kansalliset mielipidetutkimukset ovat paljastaneet, että 30-50 % ihmisistä monissa yhteisöissä ei suunnittele sikaflunssapiikin ottamista. Siksi olemme laatineet julisteita, jotka voitte tulostaa ja kiinnittää paikallisiin kauppoihin, toimistoihin ja kouluihin.

Lähde: www.mercola.com
Suomennos: Jussi Yli-Panula

Sikainfluenssapandemialla pelottelu kuului vuosisadan suurimpiin lääketieteen skandaaleihin ja se masinoitiin lisäämään lääkeyhtiöiden voittoja, sanoo Euroopan neuvoston terveysjohtaja. Neuvoston on määrä aloittaa tutkimukset lääkeyhtiöiden roolista ja siitä, kuinka ne vaikuttavat ‘riippumattomiin’ viranomaisiin kuten Maailman terveysjärjestöön sen jälkeen, kun järjestö hyväksyi Neuvoston terveyskomitean puheenjohtajan Wolfgang Wodargin esittämän päätöksen. Tohtori Wolfgang Wodarg, joka on epidemiologi ja Saksan entinen terveysjohtaja, on seurannut sikainfluenssan (H1N1-virus) tarinan vaiheita. ”Se on vuosisadan suurimpia terveysskandaaleja,” hän sanoo. ”Meillä on ollut lievä influenssa – ja falski pandemia.” Maailman terveysjärjestö julisti viruksen pandemiaksi viime vuonna, ja terveysviranomaiset kaikkialla maailmassa tilasivat suuria varastoja rokotteita. Englannin lääketieteellinen pääviranomainen ennusti 65 000 kuollutta Englannissa ja vakuutti hallituksen tekemään miljardin punnan tilauksen sikainfluenssarokotteista. Virukseen on Englannissa kuollut 251 ihmistä, ja hallitus yrittää nyt epätoivoisesti päästä eroon valtavasta rokotevarastosta. Wodarg väittää, että hallitus on sinetöinyt lääkeyhtiöiden kanssa sopimukset, jotka toteutuvat, kun virus luokitellaan pandemiaksi. ”Tällä tavalla rokotevalmistajat varmistavat suunnattomat voitot ilman taloudellisia riskejä. He siis vain odottavat, kunnes Maailman terveysjärjestö sanoo ‘pandemia’ ja aktivoivat sopimukset.”

Lähde: www.wddty.com (What Doctors Don’t Tell You – Mitä lääkärit eivät kerro teille)

Yhdysvaltain alueella on ajalla 5.10.-20.11. jaettu yli 98,9 miljoonaa kausi-influenssarokotetta sekä yli 46,2 miljoonaa H1N1-rokotetta. H1N1-rokotteista 11,3 miljoonaa sisälsi elävää, mutta heikennettyä virusta, ja 34,9 miljoonaa sisälsi tapettua virusta. CDC:n VARES-tilastojen mukaan H1N1-rokotteet aiheuttivat ajalla 1.7.-24.11. 3 783 haittavaikutusilmoitusta, kun taas kausi-influenssa aiheutti 4 672 ilmoitusta. Merkittävää on, että H1N1-rokotteet VARES-tilastojen mukaan aiheuttaisivat puolet enemmän haittavaikutuksia, kun tarkastellaan jaettujen rokotteiden määrää suhteessa haittavaikutusilmoituksiin. CDC kuitenkin huomauttaa, että VARES-tiedoilla ei voida tehdä kovinkaan merkittäviä johtopäätöksiä tiedon puutteellisuuden takia.

VARES-tilastoinnista käy myös ilmi, että H1N1-rokotus aiheutti haittavaikutuksen 82:lla miljoonasta ja kausi-influenssarokote 47:lla miljoonasta. Prosentuaalisesti vakavia henkeä uhkaavia tai sairaalakäyntiin johtaneita ilmoituksia H1N1-rokotteet aiheuttivat 5,4%:lla ja kausi-influenssarokotteet 6,1%:lla.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n, ylläpitämästä haittavaikutusrekisteristä julkaistaan vuosittain yhteenvetoja. THL on määrittänyt haittavaikutusilmoitukset salassapidettäviksi potilasasiakirjoiksi.

Toinen rokotus lisäsi kauttaaltaan haittavaikutuksia 6-38 kuukautisilla. Esimerkiksi yli 39 asteen kuumeilusta kärsi ensimmäisen rokotuksen jälkeen 0% ja toisen rokotuksen jälkeen 3,9%, uneliaisuudesta kärsi ensimmäisen rokotuksen jälkeen 7,8% ja toisen rokotuksen jälkeen 35,3% ja ruokahaluttomuudesta kärsi ensimmäisen rokotuksen jälkeen 9,8% ja toisen rokotuksen jälkeen 39,2%.

EMEA:n lehdistötiedotteen voi ladata tästä (PDF-tiedosto).

Lisätietoja
Pandemrix, EMEA.europa.eu

Gibbsin väitteet perustuvat viruksen geenitutkimuksiin. Vertailemalla H1N1:stä löytyviä geenin osia ja geenipankkeihin tallennettuja geenikarttoja tutkijat ovat pystyneet arvioimaan viruksen syntyperää.

Toukokuussa Gibbs pyysi WHO:ta tutkimaan viruksen alkuperän. Jo tuolloin Gibbs piti todennäköisimpänä syntyperänä laboratoriossa tehtyä virhettä. “Yksi yksinkertaisimmista selityksistä on, että se pääsi vapaaksi laboratoriosta”, Gibbs sanoi toukokuussa. Nyt Gibbs kollegoineen on entistäkin varmempi viruksen syntyperästä: “Yksinkertaisinta on, että virus on tutkimuksen aikana syntyvä yhdistelmävirus. On myös olemassa mahdollisuus, että se syntyi yhdistelmärokotteen valmistuksen yhteydessä. Yhdistelmärokotteet ovat yhdistelmä ‘tapettuja’ viruksen osia, jotka on kasvatettu kananmunassa ja sitten kemikaalisesti steriloitu.”

Gibbsin mukaan laboratorioiden turvallisuudesta ja valvonnasta ei myöskään pidetä tarpeeksi huolta, joten maailmassa on todennäköisesti useita laboratorioita, jotka jakavat ja kasvattavat erilaisia sikainfluenssoja eri lähteistä ja eri mantereilta.

Lataa koko tutkimus (PDF-tiedosto).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, tiedotti 12.5.2009, miten laitos on Sosiaali- ja terveysministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen toimesta valtuutettu hankkimaan prepandeemista sikainfluenssarokotetta.[# STM ja THL tiedottavat: Suomi ostaa myös prepandeemista influenssa A(H1N1) -rokotetta koko väestölle, THL.fi, 12.5.2009] Tein 13.7.2009 THL:lle asiakirjapyynnön julkisuuslain nojalla pyytäen kopiot kaikista asiakirjoista liittyen vuonna 2009 tehtyihin H1N1-sopimuksiin. THL kieltäytyi lähettämästä yhtään asiakirjaa vedoten liike- ja ammattisalaisuuksiin. Tyytymättömänä THL:n päätökseen valitin asiasta Helsingin hallinto-oikeuteen. Asia on edelleen käsittelyssä.

Miksi asiakirjapyyntö tehtiin
Koska yhdestäkään maailmalla tarjolla olevasta sikainfluenssarokotteesta ei ole ainoataan turvallisuustutkimusta. Jopa Suomeenkin Pandermix-rokotetta tuottava rokotejätti GlaxoSmithKline omassa lehdistötiedotteessaan on todennut, että rokotetta ei ehditä testaamaan.[# Rokotevalmistaja myöntää: H1N1-rokotetta ei testata kunnolla, Infosota.fi, 23.7.2009] Silti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos osti rokotetta. Asiakirjapyyntö tehtiin siinä toivossa, että sopimuspapereista kävisi ilmi jotakin uutta rokotteesta ja sen turvallisuudesta.

Miksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kieltäytyi antamasta asiakirjoja?
Julkisuuslaki 24 §:n 20. kohta:
“20) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista;”

“Rokotevalmistaja [GlaxoSmithKline] on sopimuksessa yksityiskohtaisesti luetellut tutkimukseen, tuotekehitykseen, tuotantoprosesseihin, tuotannon aikatauluun ja rokotteen koostumukseen liittyvää materiaalia, joka on liike- tai ammattisalaisuutena salassa pidettävää edellä mainitun lainkohdan perusteella. THL:n salassapitovelvollisuus on kirjattu sopimuksiin.” Koko vastauksen voit katsoa tästä.

Nyt tehty sopimus sisältää THL:n mukaan tietoja, joilla on suurikin merkitys rokotettavien terveyden kannalta. Erityisesti rokotteeseen liittyvät tutkimukset, tuotantoprosessi ja koostumus ovat ratkaisevassa asemassa henkilön päättäessä rokotuttamisesta. Ilman näitä valmistajan kertomia tietoja rokotettava on pelkästään rokotteita suosittelevan osapuolen, THL:n, antamien tietojen varassa.

THL:n rokotusten ja immunologian osaston johtaja Terhi Kilpi totesikin: “Kokemukset raskaana olevien rokottamisesta tällä rokotteella puuttuvat.”[# Lääkärit: Rokote on turvallinen, Kaleva.fi, 23.10.2009] Tosiasia edelleenkin on, että sikainfluenssarokotteita ei ole millään tavalla testattu. Nyt tapahtuvat rokotukset ovat itse testi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oikaisi aikaisempaa päätöstään
Hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen jälkeen 25.9.2009 THL ilmoitti, että se on oikaissut päätöstään luovuttamalla minulle jäljennöksen sopimuksen julkisesta osasta. Julkaistu julkinen osa on nimeltään Green List eli vihreä lista, joka sisältää yhdeksän kohtaa, joista THL voi julkisuuteen kertoa. Katso oikaisupäätös ja luovutettu Green List -sivu.

Oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat
Terveyden ja hyvinvoinnin lausunto
Lausunto, sivu 1, JPEG
Lausunto, sivu 2, JPEG

GlaxoSmithKline lausuu asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy:n välityksellä seuraavasti
Lausunto, sivu 1, JPEG
Lausunto, sivu 2, JPEG
Lausunto, sivu 3, JPEG
Lausunto, sivu 4, JPEG
Lausunto, sivu 5, JPEG

“Tarkoitus on pistää loppu sille, mitä me pidämme myrkytysyrityksenä. Tämän joukkokanteen tarkoituksena on, että ihmisillä Ranskassa on nyt keino ilmaista huolensa kansalaisina julkisesti sanomalla ‘Me olemme tietoisia siitä, että rokotuskampanja on huijausta’”, Joseph kertoi. Useita vastaavia oikeustapauksia on suunnitteilla monilla eri alueilla ympäri Ranskaa. Lisäksi monet sadat rokotetta vastustavat ovat organisoitumassa Internetin välityksellä tarkoituksenaan jättää uusi joukkokanne.

Lähteet
‘Poisoning attempt’ charges filed against French H1N1 campaign, Flesh and Stone (FleshAndStone.net), 24.10.2009

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija ja lääketukkukaupan johtaja Rose-Marie Ölander vakuuttaa Turun Sanomien artikkelissa, että lääkeaine ei aiheuta sikiön menetyksen tai sen vaurioitumisen riskiä.[# Tehosteainetta sisältävä sikainfluenssarokote ei vaaraksi raskaana oleville, TS.fi, 23.10.2009] Turun Sanomien artikkelissa todetaan: “Tehosteaine adjuvanttia sisältävä sikainfluenssarokote on täysin turvallinen raskaana oleville naisille.” Lisäksi torstaina 22.10. THL:n tutkimusprofessori Petri Ruutu totesi Ylen uutisille: “Rokote, jota Suomessa käytetään on turvallinen, monipuolinen osoitusaineisto kertoo siitä.”[# THL:n Ruutu: Suomessa annettava rokote turvallinen, Yle.fi, 22.10.2009] Vakuutteluista huolimatta THL ei näytä yhtään ainoata tutkimustulosta, joka todistaisi oikeiksi väitteet sikainfluenssarokotteen turvallisuudesta. Mihin väitteet siis perustuvat, ja ovatko sikainfluenssarokotteet sittenkään turvallisia?

THL:n mukaan tutkimustiedot ovat salassapidettäviä

THL: Tutkimukset ovat liikesalaisuuksia
Se, mitä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo sikainfluenssarokotteisiin liittyvistä tutkimuksista, on, että ne ovat salassapidettäviä liikesalaisuuksia. Sekä THL:n pääjohtaja Pekka Puska että lääketukkukaupan johtaja Rose-Marie Ölander toteavat Infosodan tekemään asiakirjapyyntöön kirjallisella vastauksella, että tutkimuksien lisäksi salaista tietoa ovat rokotteiden koostumus ja tuotantoprosessi. Koko vastauksen voit katsoa tästä. Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen ollessa hallinto-oikeuden käsittelyssä THL löysikin yhdestä sopimuspaperista sivun, minkä laitos saattoikin luovuttaa. Katso oikaisupäätös ja luovutettu sivu.