Euroopan unionin tartuntatautiviraston (ECDC) joulukuun 2009 raportin mukaan kuolleisuus oli ollut teollisuusmaissa useimpien arvioiden mukaan alle 0,02 % sairastuneista. Varhaisten heinäkuun 2010 tietojen mukaan koko maailman letaliteettiluku olisi ollut 0,6 % ja luvun vaihteluväli eri maiden välillä 0,1–5,1 %. Tavallinen influenssa tappaa joka vuosi 250 000–500 000 ja sairastuttaa vakavasti 3–5 miljoonaa ja tartuttaa 5–15 % väestöstä.

Salaliittoteorioita, kuittaa WHO kyselijöille
WHO:n tapa hoidella pandemiaa on johtanut moniin tutkimuksiin: Euroopan neuvosto, Euroopan parlamentti ja myös WHO itse tutkivat lääketeollisuuden vaikutusta WHO:n päätöksiin.

WHO:n sisäisen tutkinnan suorittaa ryhmä, jota johtaa Harvey Fineberg, US Institute of Medicinen johtaja. Raportin odotetaan valmistuvan ensi vuonna. Tutkinnan kohteena ovat mm. WHO:n hätätilakomitean toiminta ja IHR-säännöt (International Health Regulations), joiden nojalla valtiot voivat pakkorokotuttaa kansalaisensa. Suomi on yksi IHR-sopimuksen allekirjoittaneista valtioista.

Kuinka riippumaton WHO:n oma tutkimus on? 13 ryhmän 29 jäsenestä kuuluu IHR-ryhmään ja yksi hätätilakomiteaan.

WHO:n puhemies Gregory Hartin mukaan Margaret Chan, WHO:n pääjohtaja, on ”omistautunut läpinäkyvyydelle.” Kuitenkin WHO on toistuvasti kieltäytynyt antamasta eturistiriitalausuntoja julkisesti tutkittaviksi tai kommentoimasta muita ilmenneitä kytköksiä.
[googlen mainos]
BMJ ja Tutkivan Journalismin yksikkö
Kesäkuun 3. 2010 julkaistiin myös (kirjoittajat Deborah Cohen ja Philip Carter) British Medical Journalin (BMJ) ja tutkivan journalismin yksikön (the Bureau of Investigative Journalism) yhteistyönä laadittu raportti, joka alkaa “Avaintutkijat, jotka neuvoivat WHO:ta influenssapandemiaan varautumisessa ovat tehneet työtä palkkioita vastaan myös lääkeyhtiöille, jotka hyötyivät suoraan tutkijoiden valmistelemasta ohjeistuksesta. Näitä taloudellisia kytköksiä ei koskaan otettu avoimesti esiin WHO:n taholta. WHO on myös ohittanut kaikki kyselyt WHO:n toiminnasta pandemian käsittelyssä ja kuitannut ne salaliittoteorioina.”

Vuosi sitten pandemiajulistuksen jälkeen WHO:lta neuvoja vastaanottaneet hallitukset, yrittävät nyt purkaa rokoteostosopimuksiaan. Miljardien dollarien arvoiset varastot oseltamiviiria (Tamiflu) ja zanamiviiria (Relenza) seisovat tyhjän panttina varastoissa ympäri maailmaa, rokotteista puhumattakaan.

Euroopan neuvostolle tehtyä tutkintaa johtanut brittiläinen parlamentaarikko Paul Flynn toteaakin, että “Päätöksenteko A/H1N1-kriisin ympärillä on vailla kaikkea läpinäkyvyyttä. Jotkin pandemian seuraukset ovat dramaattisia: perusterveydenhuollon sekaantuminen ja laiminlyönti ympäri Eurooppaa, suunnattomien rahasummien haaskaus, pelon lietsonta ihmisissä ja terveysriskien luominen testaamattomien rokotteiden ja lääkkeiden kautta, vain muutamia seurauksia mainitaksemme. Terveysviranomaisten tulee tutkia tarkkaan kaikki seuraamukset jotta yleisön luottamus heidän päätöksiinsä voidaan palauttaa.” (22).

Tämä läpinäkyvyyden puute -yhdessä todistettavasti muutetun pandemiamääritelmän kanssa- sekä WHO:n haluttomuus vastata kysymyksiin ovat syy salaliittoteorioihin (1)(22). WHO:n pandemiamääritelmän sanamuoto oli vuosien ajan ”aiheuttaa valtavan määrän kuolleita ja sairastuneita” mutta toukokuun alussa 2009 WHO poisti tämän kohdan pandemiamääritelmästä (2).

Toinen tekijä salaliittoteorioiden syntyyn on tapa, jolla riskistä kerrottiin. Kukaan ei kiistä kommunikaation vaikeutta epävarmassa tilanteessa. Mutta…

Gerd Gigerenzer, Max Planck-instituutista Saksassa (the Centre for Adaptive Behaviour and Cognition) sanoo: ”Ongelma ei ole niinkään se, että epävarmuudesta tiedottaminen on hankalaa vaan se, että tilanteen epävarmuudesta ei tiedotettu lainkaan. Ei ollut olemassa yhtään tieteellisesti pätevää perustetta WHO:n arviolle kahdesta miljardista sairastuneesta, ja tiesimme hyvin vähän tai emme lainkaan rokotteiden haittavaikutuksista. WHO piti edelleen kiinni arviostaan kahdesta miljardista sairastuneesta vaikka talvikausi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa osoitti, että vain yhdestä kahteen henkilöä tuhannesta sairastui. Sen lisäksi WHO muutti pandemiamääritelmää.”

ESWI
BMJ:n raportin mukaan Euroopan neuvoston kritiikki voidaan jäljittää vuoteen 1999, käännekohtaan ”influenssamaailmassa”. Sen vuoden huhtikuussa WHO -Hong Kongin lintuinfluenssan jälkimainingeissa- alkoi järjestäytyä pelättyä pandemiaa vastaan. Se laati silloin ns. avaindokumentin, Influenza Pandemic Plan: The Role of WHO and Guidelines for National and Regional Planning.

Aivan pienellä em. dokumentissa lukee ”R Snacken, J Wood, L R Haaheim, A P Kendal, G J Ligthart, and D Lavanchy prepared this document for the World Health Organization (WHO), in collaboration with the European Scientific Working Group on Influenza (ESWI).”

Se mitä ei sanota on, että ESWIn toiminnan rahoittaa kokonaisuudessaan Roche ja muut influenssatuotteiden valmistajat.

René Snacken sekä Daniel Lavanchy olleet tavalla tai toisella Rochen tai jonkin muun lääkeyhtiön palkkalistoilla dokumentin kirjoittamisen aikaan (3) (1). WHO:n päätöksentekoon pandemia-asioissa vaikuttaneet Karl Nicholson sekä Abe Osterhaus ovat hekin netonneet lääkeyhtiöiltä erilaisia palkkioita konsultoinneista.

ESWI:llä on WHO:n lisäksi kytköksiä myös Robert Koch -instituuttiin ja European Centre for Disease Prevention and Control´iin, muiden ohella (4).

ESWIn vakuuttelut tieteellisestä riippumattomuudesta ovatkin kyseenalaistettavia sen 100 %:sesti lääketeollisuudelta saaman rahoituksen takia.

Yksi ESWIn toimenkuvaan kuuluvista asioista on poliitikkojen lobbaaminen (5).

ESWIn prepandeemisessa work-shopissa (2009) professori Osterhaus sanoi: ”Voin kertoa että ESWI työskentelee poliitikkoihin vaikuttamisen kanssa intensiivisesti. Meillä on kontakteja MEPpeihin ja kansallisiin poliitikoihin. Jos heitä ei vakuuteta, mitään ei tapahdu.”

Ryhmän suosituksissa vuosille 2006-2010 erityisesti painotetaan että ”hallituksen edustajien tulee rohkaista lääketeollisuutta suunnittelemaan rokotetuotantokapasiteettiaan etukäteen” ja ”rohkaista ja tukea pandeemisten rokotteiden tutkimusta ja kehittelyä” sekä ”kehittää antiviraalien varastoimista”. ESWI lisäsi myös, että ”hallituksen edustajien tulee tietää että influenssarokotteiden ja antiviraalien käyttö on turvallista ja siunauksellista.” ESWI suositti myös verkostoitumista teollisuuden kanssa etuostooikeuksien saamiseksi.

Sillä välin Rochen oma markkinointistrategia painottaa kuinka tärkeää ”on löytää uskottavia kolmansia osapuolia toimimaan puolestapuhujina ja lisäämään tietoisuutta Tamiflun siunauksista.” kertoo BMJ:n raportti.

Food and Drug Administration (FDA), USA
Samaan aikaan kun symposiumeissa kohistiin uusista flunssalääkkeistä, FDA oli vähemmän innoissaan. Zanamiviiri (Relenza) hyväksyttiin USAssa 1999 (9).

Tri Michael Elashoff, FDA:n entinen työntekijä kertoo FDAn alunperin hylänneen zanamiviirin koska se oli tehoton.

Tri Elashoff´in yhteenvedon jälkeen FDA äänesti 13-4 zanamiviria vastaan. Sitä ei pidetty lumelääkettä tai paracetamolia sisältäviä lääkkeitä kummempana teholtaan. Turvallisuusanalyysi osoitti kuitenkin että huolenaiheita sensijaan oli. Siitä huolimatta FDA:n johto päätti olla huomioimatta komitean suositusta jättää lääke hyväksymättä.

Cochrane-ryhmä (the Cochrane Collaboration) on ilmoittanut, että tuotteen tehoa on mahdoton arvioida koska heille ei anneta raakadataa tutkittavaksi (8).

European Medicines Agency (EMA)
Euroopassa EMEA (nyk. EMA) oli yhtä lailla huolestunut oseltamiviirista. Pekka Kurki Suomen Finnish Medicines Agencysta (FIMEA) kertoo: ”Arviomme hyödyistä ja haitoista oli hyvin samankaltainen kuin Cochrane Groupin vuonna 2009. Tamiflulla oli vaikutusta flunssaan, mutta ei mitenkään merkittävää.”

Kaksi mielipiteitään EMEAn lisenssiprosessin aikana tarjonnutta eksperttiä löytyy Rochen markkinointimateriaaleista: Annike Linde ja Rene Snacken. Snacken toimi samaan aikaan myös ESWIssa ja Belgian terveysministeriössä. Hieman myöhemmin hänestä tuli vanhempi asiantuntija the Preparedness and Response Unitiin, European Centre for Disease Prevention and Control´issa. Annike Linde toimii Ruotsin tartuntatauti -instituutissa (Swedish Institute for Infectious Disease).

BMJ:n mukaan EMEAlta, Lindelta tai Snackenilta ei ole saatu vastausta kysymykseen ”Kerroitteko EMEAlle kytköksistänne Rocheen, kun annoitte asiantuntijalausuntonne EMEAlle ko. flunssalääkkeestä?”

Suuntaviivojen kehittelyä
Lokakuussa 2002 WHO kutsui kokoon ryhmän influenssaeksperttejä Geneven päämajaansa. Tarkoituksena oli luoda suuntaviivat rokotteiden ja antiviraalien käytölle pandemian varalta.

Mukana kokouksessa oli Rochen ja Aventis Pasteurin edustajat sekä kolme eksperttiä, jotka olivat antaneet nimensä käyttöön oseltamiviirin markkinoimiseksi (professorit Karl Nicholson, Ab Osterhaus ja Fred Hayden).

Kaksi vuotta myöhemmin WHO julkaisi tuon tapaamisen tuloksena raportin WHO Guidelines on the Use of Vaccines and Antivirals during Influenza Pandemics 2004.

Erityisohjeistuksen antiviraalien käytöstä Considerations for the Use of Antivirals During an Influenza Pandemic oli kirjoittanut Fred Hayden. Professori Hayden sai tuohon aikaan rahaa Rochelta sekä luennoimisesta että konsultoinnista. Samaan aikaan hän sai rahaa myös GlaxoSmithKlinelta.

Professori Haydenin kirjoittama ohjeistus sanoo mm. ”Maiden tulisi varautua antiviraalien saatavuuteen pandemian varalle. Maiden, jotka tukeutuvat pandemian torjunnassa antiviraaleihin, on syytä harkita antiviraalien varastoimista ennakkoon koska nykyisellään saatavuus on rajallinen.”

Edellisenä vuonna Professori Hayden oli eräs kirjoittajista Rochen kustantamassa tutkimuksessa, joka väitti oseltamiviirilla saavutettavan jopa 60% vähennys sairaalapäivissä. Tämä väite olikin eräs merkittävä tekijä oseltamiviirin myynnissä. Cochrane Collaboration ei kyennyt todentamaan väitettä omilla tutkimuksillaan (8).

WHO:n oseltamiviirin suosiminen ei jäänyt Rochelta huomaamatta. ESWIn vuonna 2005 Maltalla pidetyssä konferenssissa oli konferenssin pääohjelmassa mainos ”Antiviraalit ovat pääkeino pandemian torjunnassa ja Roche työskentelee hallitusten vastuullisena kumppanina auttaakseen niiden pandemiasuunnittelua” Sitaatin lähde on WHO Global Influenza Preparedness Plan

Myös kaksi muuta WHO:n vuoden 2004 ohjeistuksen kirjoittajaa on saanut palkkioita lääkeyhtiöiltä, myös ohjeistuksen kirjoittamisen aikaan. Tri Arnold Monto moneltakin lääkeyhtiöltä. WHO:n ohjeistuksessa tätä ei mainita (10) (11) (12) (13) (14) (15).

Professori Karl Nicholson kirjoitti kolmannen osion, Pandemic Influenza. Hän sai rahaa mm. Wyethilta, Chironilta ja Berna Biotechilta. Ohjeistuksessa tätä ei mainita (16) (17).

BMJ:n raportin mukaan ei WHO eikä WHO:n käyttämät ekspertit eivät maininneet sidoksiaan. Ei ole tiedossa, kerrottiinko näistä kytköksistä yksityisesti eri maiden hallituksille.

Tämä tilanne on pahin mahdollinen WHO:lle, sanoo professori Chris Del Mar, joka on Cochrane Review´in kirjoittaja ja expertti joka kuuluu WHO:n SAGE-ryhmään (Strategic Advisory Group of Experts on Immunization). SAGEen kuuluu myös THL:n Juhani Eskola, jonka johtama osasto tekee työtä sikainfluenssapiikki Pandemrixin valmistajalle GlaxoSmithKlinelle. ”Jos osoittautuu että WHO:n ohjeistuksen kirjoittajat jotka suosittivat tiettyjen lääkkeiden käyttöä, saivat samaan aikaan rahaa lääkettä valmistavilta yhtiöiltä, on se tuomittava mitä jyrkimmin.” toteaa Chris Del Mar.

Hätätilakomitea – Emergency Committee
Hätätilakomitean 16 jäsenen henkilöllisyys ei ole tiedossa WHO:n ulkopuolella. Tämä salainen komitea ohjaa WHO:n päätöksiä pandemioiden suhteen – myös siinä, milloin pandemia on ohi. Pandemiajulistus on yhä voimassa, ainakin heinäkuulle 2010.

The BMJ/The Bureau voi vahvistaa että Dr Monto, Dr John Wood ja Dr Masato Tashiro ovat Hätäkomitean jäseniä. (20)

BMJ:sta löytyy myös suomalaisen Rokotusinfo ry:n puheenjohtaja Jyrki Kuoppalan kertomus THL:n ja lääkeyhtiöiden rahoituskytköksistä. THL:n toimintaa rahoittaa Suomen valtio 1 miljoonalla eurolla, sikainfluenssarokote Pandemrixin valmistaja GlaxoSmithKline 6 miljoonalla eurolla. Loput rahoituksesta tulee muille lääkeyhtiöille tehdystä tutkimustyöstä. THL hyödyntää rokotetutkimuksissaan suomalaisia lastenneuvoloita: lapsilla tehdään rokotteilla kliinisiä kokeita.

Suomen THL oikeudessa
THL:sta vaaditaan oikeusteitse luovuttamaan mm. sikainfluenssarokotteen koostumustiedot. THL kieltäytyy liikesalaisuuteen vedoten. Näin ei täyty ehto siitä että rokotteen ottajan tulee olla täysin tietoinen valintansa mahdollisista seurauksista ja ne tietäen hän ottaa rokotteen vapaaehtoisesti (ns. informed consent-pykälä). Jutun käsittely on kesken Turun hallinto-oikeudessa. Asia on ollut oikeudessa jo yli puoli vuotta.

1. Cohen D. Complications: tracking down the data on oseltamivir. BMJ 2009;339:b5387
2. Doshi P. Calibrated response to emerging infections. BMJ 2009;339:b3471.
3. Nicholson KG, Aoki FY, Osterhaus AD, Trottier S, Carewicz O, Mercier CH, et al. Efficacy and safety of oseltamivir in treatment of acute influenza: a randomised controlled trial. Lancet 2000;355:1845-50
4. European Scientific Working Group on Influenza. About ESWI
5. European Scientific Working Group on Influenza. Revised policy plan 2006-2010
6. Holmes Report. Tamiflu launch media campaign
7. Osterhaus A, de Jong J. Prophylactic role
8. Jefferson T, Jones M, Doshi P, Del Mar C. Neuraminidase inhibitors for preventing and treating influenza in healthy adults: systematic review and meta-analysis. BMJ 2009;339:b5106
9. US Food and Drug Administration. FDA approved drugs for influenza.
10. Monto AS, Gravenstein S, Elliott M, Colopy M, Schweinle J. Clinical signs and symptoms predicting influenza infection. Arch Intern Med 2000;160:3243-7
11. Monto AS, Rotthoff J, Teich E, Herlocher ML, Truscon R, Yen HL, et al. Detection and control of influenza outbreaks in well-vaccinated nursing home populations. Clin Infect Dis 2004;39:459-64
12. Herlocher ML, Truscon R, Elias S, Yen HL, Roberts NA, Ohmit SE, et al. Influenza viruses resistant to the antiviral drug oseltamivir: transmission studies in ferrets. J Infect Dis 2004;190:1627-30
13. Monto AS, Pichichero ME, Blanckenberg SJ, Ruuskanen O, Cooper C, Fleming DM, et al. Zanamivir prophylaxis: an effective strategy for the prevention of influenza types A and B within households. J Infect Dis 2002;186:15888
14. Herlocher ML, Truscon R, Fenton R, Klimov A, Elias S, Ohmit SE, et al. Assessment of development of resistance to antivirals in the ferret model of influenza virus infection. J Infect Dis 2003;188:1355-61
15. Fendrick AM, Monto AS, Nightengale B, Sarnes M. The economic burden of non-influenza-related viral respiratory tract infection in the United States. Arch Intern Med 2003;163:487-94
16. Cooper NJ, Sutton AJ, Abrams KR, Wailoo A, Turner D, Nicholson KG. Effectiveness of neuraminidase inhibitors in treatment and prevention of influenza A and B: systematic review and meta-analyses of randomised controlled trials. BMJ 2003;326:1235
17. Nicholson KG, Wood JM, Zambon M. Influenza. Lancet 2003;362:1733-45
18. World Health Organization. Guidelines for WHO guidelines. World Health Organization, 2003.
19. National Academies. Policy and procedures on committee composition and balance and conflicts of interest for committees used in the development of reports
20. Infectious Disease Society of America. Congratulations to the 2009 Society Award Recipients
21. International Federation of Pharmaceutical Manufacturers and Associations Influenza Vaccine Supply International Task Force. WHO influenza virus surveillance system and influenza vaccine production. 2008
22. European Parliamentary Assembly: PROVISIONAL VERSION;The handling of the H1N1 pandemic: more transparency needed;Report of Social Health and Family Affairs Committee, Rapporteur: Mr Paul FLYNN, United Kingdom, SOC

sekä

Council of Europe condemns ”unjustified scare” over swine flu Adrian O’Dowd
BMJ 2010 340: c3033.

Conflicts of interest and pandemic flu Fiona Godlee
BMJ 2010 340: c2947

Neuraminidase inhibitors for preventing and treating influenza in healthy adults: systematic review and meta-analysis Tom Jefferson, Mark Jones, Peter Doshi, and Chris Del Mar
BMJ 2009 339: b5106

Complications: tracking down the data on oseltamivir Deborah Cohen
BMJ 2009 339: b5387

Calibrated response to emerging infections Peter Doshi
BMJ 2009 339: b3471

Effectiveness of neuraminidase inhibitors in treatment and prevention of influenza A and B: systematic review and meta-analyses of randomised controlled trials Nicola J Cooper, Alexander J Sutton, Keith R Abrams, Allan Wailoo, David Turner, and Karl G Nicholson
BMJ 2003 326: 1235

Lähde
Salaliiton makua – H1N1-huijaus, Riika Söyring, 1.7.2010

Rokotteita valmistavat lääkejätit testaavat testihenkilöillä kehitysvaiheessa olevia rokotteita, jotka sisältävät eläviä ja aktiivisia viruskantoja. NaturalNews.com:in päätoimittaja Mike Adams on huomioinut kaksi tärkeää seikkaa WHO:n dokumentista^[2]:

1. Testirokotteet sisältävät viruskantoja, jotka eivät ole vielä levinneet ihmisiin, joten lääkeyhtiöt käyttävät viruksia, joihin ihmiset eivät ole kehittäneet immuniteettia.
2. Testirokotteet testataan ihmisillä, jotta voidaan ennustaa, miten ihmiset niihin reagoivat. Tällöin lääkeyhtiöt ruiskuttavat ihmisiin viruksen osia, joita ihmiset eivät ole aikaisemmin kohdanneet.

Tällaisen rokotetestauksen vaarana on, että tarpeeksi heikennetyn viruksen sijaan käytetäänkin elävää virusta, jolloin on mahdollisuus, että uusi virus leviäisi. “Se, mitä ei ole koskaan selitetty julkisuudessa, on, mistä lääkeyhtiöt löytävät näitä ihmiselle uusia viruksia. Saavatko ne niitä sotilaslaboratorioista? Eläinkokeista? Onko ne sattumalta valittu olemaan samanlaisia kuin H1N1, vai onko niillä kokonaan erilainen proteiinimalli?”, Mike Adams vaatii tietää. Mike Adamsin mielestä on selvää, että vain lääkeyhtiöt leikkivät vaarallisilla viruksilla, ei WHO.

Bürgermeister ei ole tyytynyt pelkästään puhumaan väitteistään. 8.4.2009 Bürgermeister haastoi Baxter- ja Avir-lääkeyhtiöt oikeuteen, koska aikaisemmin alkuvuodesta Baxter levitti lintuinfluessaviruksella saastunutta rokotevalmistetta Eurooppaan.^[3] 10.6.2009 Bürgermeister jätti Itävallassa Yhdysvaltain FBI:lle rikosilmoituksen, jossa nimeää useita valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden johtajia ja päälliköitä. Bürgermeisterin todisteet (134 sivua) ovat kokonaisuudessaan luettavissa tästä PDF-tiedostona. Erityistä huomiota Bürgermeister pyytää kiinnittämään maailman rikkaimpien Rockefeller- ja Rothschild-sukujen taloudellisiin kytköksiin WHO:n, YK:n, EU:n, pankkien, mediajättien ja erityisesti kansainvälisten pankkien välillä. “Motivaatio rikokselle on klassinen ryöstö, jota seuraa murha. Tosin tällä kertaa laajuus ja tapa ovat uusia historiassa”, luonnehtii Bürgermeister syytepaperissaan. Bürgermeister perustaa todisteensa lukuisiin vuosien varrella tehtyihin kansallisiin ja kansainvälisiin laki- ja säädösmuunnoksiin, jotka hänen mielestään vahvasti osoittavat selkeän valmistautumisen joukkokuolemiin.

CBS:n 60 minuuttia -ohjelma vuodelta 1979 kertoo hyvin, miten vuonna 1976 Yhdysvaltain hallitus loi sikainfluenssapaniikkia, ja miten vahvasti hallitus mainosti uutta rokotetta, joka sittemmin osoittautui hyvin vaaralliseksi.

Lääkärinä toimiva Lanctôt tuli tunnetuksi kirjoitettuaan kirjan The Medical Mafia, jossa hän paljasti rokotteiden tehottomuuden ja vaarallisuuden. Kirjan julkaisun jälkeen Lanctôt haastettiin oikeuteen hänen tekemiensä väitteiden takia. “Ymmärsin, että virallisista väitteistä huolimatta rokotteilla ei ole mitään tekemistä julkisen terveyden kanssa. Valtion hyväksyntäleiman alla on syviä sotilaallisia, poliittisia ja teollisia etuja”, Lanctôt toteaa sähköpostissaan. “Tämä A(H1N1)-pandemia on sepitetty ja järjestetty WHO:n puolesta, ja se palvelee samoja sotilaallisia, poliittisia ja teollisia etuja, kun vuonna 1976″, Lanctôt jatkaa.

Vuoden 1976 joukkorokotus aiheutti kuolemia ja vakavia vammoja
Vuonna 1976 Yhdysvaltain armeijan tukikohdassa Fort Dixissä New Jerseyn osavaltiossa löydettiin uusi influenssaviruksen muoto, jonka väitettiin olevan epidemian alku.^[4][5] Armeijalle tyypilliseen tapaan alokkaat jossain vaiheessa heidän saavuttuaan tukikohtaan rokotettiin muun muassa influenssaa vastaan. Uuden virustyyppilöydön jälkeen silloinen presidentti Gerald Ford julisti, että jokainen amerikkalainen tullaan rokottamaan. Uusi virustyyppi tappoi vain yhden alokkaan, mutta rokote tappoi 25 ihmistä. Rokotusohjelma keskeytettiin, kun arviolta noin 25 % väestöstä oli rokotettu. On myös huomionarvoista todeta, että vuonna 1976 puolustusministerinä oli jo silloin lääkeyhtiön listoilla toiminut Donald Rumsfeld ja varapresidenttinä Rockefeller-sukuun kuuluva Nelson Rockefeller.

WHO:n syyllisyys Bürgermeisterin mukaan
Bürgermeisterin mukaan WHO on hyvin vahvasti mukana virusepidemian luomisessa. Siitäkin huolimatta, että Baxter kahteen kertaan tämän vuoden sisällä on pahasti rikkonut säädöksiä erittäin vaaralliseksi luokiteltavan materiaalin kuljettamisesta, WHO ja monet maat, mukaanlukien Suomi, ovat tehneet Baxterin kanssa sopimuksia rokotteiden ostamisesta. WHO on myös jatkanut Novartis-yrityksen tukemista siitäkin huolimatta, että yrityksen H5N1-testirokote tappoi ainakin 21 koditonta Puolassa.^[6]

• WHO toimitti Baxterille 72 kg elävää lintuinfluenssamateriaalia, joka myöhemmin levisi saastuneen rokotteen muodossa 16 eri maahan väärän nimikkeen alla
• WHO antoi rahat, lisenssit ja laillisen ympäristön lintuinfluenssaviruksen ja sen vastalääkkeen kehittämiseksi
• WHO on tahallaan ja systemaattisesti vaientanut ja manipuloinut tieteellisiä tosiasioita viruksista ja rokotteista kansainvälisen rikollisryhmittymän hyväksi
• WHO julkaisee puheenaiheita ja julkaisuja, jotka ovat tyyliltään propagandamaisia ja suunniteltu taivuttamaan julkinen mielipide rokotteille myönteiseksi
• WHO on kiirehtinyt pandemiatason julistamista tieteestä välittämättä ottaakseen vallan yhdessä YK:n ja Yhdysvaltain kansallisten virastojen kanssa perustamalla komentokeskuksen WHO:n pandemian kontrollihuoneeseen (Pandemic Control Room), jonka supertietokone on yhteydessä YK:hon
• WHO määritteli pandemian määritelmän vanhasta “laajasti levinnyt, nopeasti leviävä ja erittäin vaarallinen” uuteen “laajasti levinnyt, leviää ihmisestä ihmiseen, mutta ei ole erityisen vaarallinen”

Bürgermeister erotettiin työstään 29.6.2009 todennäköisesti johtuen hänen oikeustoimistaan eri tahoja vastaan.